Pari parisuhdetta, vai parisuhde vaan/
Ei kumpaaka ni säästyy valitukselta/
Mitä sitä kiirehtii, muutetaa yhteen/
Eilen viel onnellisii, huudetaa nytten/
Mielummin yksin ku onneton kaksin/
Parisuhde saa monet onnettomaksi/
Ei kannata sitoutua ellei oo varma/
Et haluaa elää aina toisen kanssa/
Sä tiät mistä puhun jos oot eronnu taannoin/
Et parisuhde on just Elokuun sanoin/
"Soutaa, huopaa, vedetään taas nuottaa"/
Mies juo taas kännit ku huorat pännii/
Ihan turhaan meni jälleen luottaan ämmiin/
Ja nainen on tuskissaan, kun tuli puskista/
Että äijä on sen parast kaveria nussimas/

Kumpikin tahoillaan on pahoillaan/
Muttei vaan tahdo parisuhtees pysyy aloillaan/
Satuttaa sanoillaan, mä koitin varoittaa/
Kyllästytte katselemaan toisten naamoja/
Ennenpitkää, ei oo harvinaista/
Että yhtäkkiä sitten tarvit aikaa/
Sama kaksio, sama katto pään päällä/
Mut rakastaa liikaa ettei pysty jättämään/
Haluu vaan tilaa ja miettiä hetken/
Molemmat meistä ny kieritään keskel/
Katkeruutta ja kysymystulvaa/
Ei starttaa vaikka vaihtas sytytystulppaa/
Rakkaus hiipuu ja tunteet sulaa/
Lisää löylyä, lisää lunta tupaan/
Unta kuuppaan ja huomena kaikki/
On toisin, vai onko? viel luotanko naisiin?/

KERTOSÄE:
En tahdo olla aina ihminen/
Joka lähtee suhteesta pois itkien/
Mä halusin olla vahva, olla parasta/
Ja koko sydämellä rakastaa/

En halua olla se viimenen/
Jonka nenän edestä ovi kii menee/
Valot himmenee, pimeessä suojan saan/
Eteenpäin soudellaan ja huovataan/


Soudetaa huovataa äkkiä huomataa/
Ettei nähä kavereita eikä enää juoda saa/
Eikä tavarat pysy niiden paikalla/
Vanhat huonekalus kaikki pois pitää raivata/
Pitää olla designi, pitää olla divaani/
Ei eripari mukit vaan uudet pikarit/
Eikä saa enää pleikkaa edes pelaa/
Ja bilispöytä ei sovi olohuoneen teemaan/
Ja värit pitää mätsätä verhosta mattoon/
Ja turha riita siitä että ken ostaa shamppoon/
Saa jäädä yöjuoksut kylillä/
Ja koko kämppä haisee yhelt tuoksukynttilältä/
Poikien iltaa on turha venttaa/
Etkä saa rauhassa runkkaa vessas/
Sun täytyy heti korjaa jos TV-renkkaa/
Mut aijai kusitipat wc-renkaal/

Ja safka kaapis vaihtuu salaattiin ja kurkkuun/
Menneesee jäi myös wasabi ja punkku/
Yhteiselo voi olla toki kaunista/
Mutta kitkerää jos siitä ei voi nauttia/
Sormus on sormessa tarkotusta ilman/
Perhe-elämä on ku yks valkomusta filkka/
Rätisee ja paukkuu ja vilistää ohi/
Ei enää pilkettä joka silmissä oli/
Aluks oli nastaa, perhosia vatsas/
Mut kas vaan, kuinka siitä ulos kasvaa/
Alkaa narina ku ei ois koneessa rasvaa/
Ja siinä tilantees viel täytys yrittää lasta/
Mut ei jaksa enää edes luuriin vastaa/
Yhteinen polku käy vähä liian raskaaks/
Pakko on ottaa vähän etäisyyttä/
Pää on sekasin, eikä tiedä ketä syyttää/

KERTOSÄE

Aluks ollaan yhtä, yhdessä/
Tehdään aina kaikki mitä pyydetään/
Sitten yhtäkkiä pettämisest syytetään/
Se siitä luottamuksest ja siveellisyydestä/
Nainen vaan itkee krokotiilinkyyneltä/
Mies on tyynenä tai muuten vaan typerä/
Ei kumpikaan anna enää toisillensa turvaa/
Vaan molemmat nyt miettii että kaikki oli turhaa/
Vaan oliko sittenkä, miks itketään/
Miks meidän aina täytyy sopia ja riidellä/
Vuoronperään tää oon oravanpyörä/
Kunnes ulko-ovi taas kolahtaa yöllä/
Ja taas sitä mentii, taas sitä empii/
Mies pitää lepyyttää, siis taas pitää lempii/
Ja rakastelu on vaan yksipuolista nautintoo/
Yhdesasumisen parisuhderaunio/

Ku huojuva torni, se heiluu heiluu/
Tunteita takasin vaan ei tuu ei tuu/
Keinuu keinuu puolelta toiselle/
Ajatusvirta kun se taas perään soittelee/
Tiedän silti et illalla taaskin/
Nukkumaan mennään vierekkäin kaksin/
Yksin ei saa unta, kaksin ei malta nukkua/
Vanhat riidat hetkeks vallan hukkuu taas/
Rakkaus pulppuaa, kaikki on purppuraa/
Onnellisina voi käydä jälleen nukkumaan/
Kaikest huolimatta sydäntä sisältä kalvaa/
Kun rakkauden suhteen edelleen on epävarma/
Rakkauden lieskat taas entisenä loistaa/
Vaikka entisiä virheitä ei voi poistaa/
Mut niit ei tarvi toistaa, jos niistä yli kasvais/
Jospa tämän kerran yhdes asuminen natsais/

KERTOSÄE