Oi ruutana, mi pannullain hypit voissa.
Et rypenyt sieluttomissa kasvattamoissa.

Koit kauniit elon päivät kuppaisissa jorpakoissa.
Tavallaan on vähän mälsää, kun oot poissa.

Kai jumalasi oli Bacchus, se tuskin oli Set.
Näin uskon, koska talves oli etanoliset.

Kuinka kadehdinkaan kykyäsi luoda alkoholia!
Vain rahat menee & maksa, kun yksin kittaan Solia.

Mutta surut, huolet haihtuu, kun suloisesti paistut.
Paljon voita, pippuria - hekumalliselta maistut!

Nyt kuola valuu suustani ja vehkeeni on tanassa.
Niin paljon hyvää on sinussa, ystävässäni ruutanassa.