Todiste - Kaks Maailmaa


Mitä sä sait lopulta? Täydellistä kovuutta?
Sun rautasesta maailmasta alle puolet on totuutta.
Ei tarvii sylkee tulta et tääl joku kuuntelee.
Mä kuiskaan tän sun korvaan, silti sä meet minne muut menee.
Ja maskin taakse peitettynä arvet.
Ei maailma maksa takasin vaikka sä annat kaikkes.
Väität et oot parempi ku kukaan koskaan ikinä,
mut kuka vaan voi ohittaa, sun tie ei johda mihinkään.
Totuus on et uskot omat valheet paremmin,
ku ne on sulla tallessa kirjottuna paperil.
Et vaan anna hihaa mistä voidaan kiskasta.
Ei sun elämää löydykkään top 20 listalta.
Liian kauan päässy elään parrasvalomeressä.
Eli siinä hetkessä missä kaikki on vasta edessä.
Mut tajuat sen vasta liian myöhään.
Ku olit jo päästäny maailman kasvoihin sua lyömään.

Kahden maailman välissä minä.
Näkemällä toisen kauniina, mä meen.
Jään kiinni taas, en voi irrottaa.
Jos meen, jos jään. En nää enään.

Luulit et voit muuttaa maailmaa sillä et sä menestyt.
Se oli vaan yks erehdys, mut liian suuri menetys.
Jättämällä itses ja muuttumalla artistiks,
jätät tänne kaiken mitä olit saanu valmiiksi.
Annoit kyllä kaikkes. Ei enempää, ei vähempää.
Jos se kerran palkitsee niin kerro mitä käteen jää.
Nyt sanot ettet sillon voinu tietää,
miten tässä maailmassa sinne, tänne viedään.
Silti menit polkuu, jossa huudettiin sun nimees.
Muttei pienen pientä sanakaan sust kaiverrettu kiveen.
Ei mikään ollu pysyvää, ei enää löydy kysyntää.
Ei ollukkaan sen arvosta, jos myöhemmin nyt kysytään.
Niin kai aika meni ja tää maailma pysy samana.
Mut idolit muuttuu, pian et ookkaan lavalla.
Hetken verran kaunista, tehdään mitä ehditään.
Muista silti pitää aina kaks maailmaa erillään.