jos vahasiivet löytäisin niin varmaan lentää osaisin
sen varaan kaiken rakennan mutta putoan kuitenkin
kun auringon, sen loistavan, saisin nähdä olevan
silmieni tasalla, siihen voisin kadota

en kuule ketään, joka käskee koittaa
taas vaan jatkaa matkaa, jota ei voi voittaa

nään ikaroksen lentävän, se on matkalla jonnekin
jospa auringon takana olisi paikka mullekin

en kuule ketään...

vesi on syvää
nilkoissa kylmää
älä huuda perään
en näe enää

äiti, minä lennän
katso, minä lennän
eikä mikään enää yllä
ei mikään minuun yllä