auringoksi itseni asettaisin
jos voisin päättää asioista
olen juuttunut tähteinväliseen yhtälöön
ja se kirvelee

en ole ihminen
en puukottanut lapsuuteni tammea
en ole edes susi
en repinyt lammasta riekaleiksi
en ole karhukaan
en ärhennellen puolukoitani puolustanut
enkä liioin porsas
en kirkunut sirkkelin pyörähtäessä

olen sulka päähineessäsi
sinun, sinun, sinun, sinun
ja eritoten juuri sinun
sulka suuren petolinnun
joka vastaanoton paasipöydän
koristeeksi täytettiin

mutta missä on sen muna

muna
kondorin
kondorin muna
kondorin
muna

availen ovia hulluuteen
niiden takana viisaus pelkäisi kuollakseen
ovia on loputtomasti
kuin avaruutta
jonka tähtenä onnea maistaa sain

olette oikosulkuja
lyhyet ovat otsanne
silti teillä otsaa riittää
yksitellen jokaisella
nyhtää minut irti
rakkaastani, kondorista

elämäni vapahtaja
armoni antaja
mahtilintu, mahtilintu
mahtilintu, mahtilintu
te kynitte meidän unelmaamme
liittoamme sulka kerrallaan
vaan vielä koittaa aika jolloin
hätäännytte maailmassa
senkin barbaarit

ensin pitää löytää muna

pelastus on munittu
valtamme väline
vielä se löytyy ja kondori liitää
nauran aurinkona