tää menee perheille tää menee teille,
kieroille ihmisille jotka jätitte mut heitteille,
luuletsä et pystyn antaa anteeksi kaiken,
kato nää arvet tää on mun arka aihe,
sun ongelma oli ku et saanu viikko rahaa,
mun ongelma oli ku ei ollu siihen varaa,
ja kuka mulle ois opettanu miten tääl ollaa,
ei ollu isää joka näyttää älä oo pahoillaa,
mä en ota säälii vastaa tähänki asti pärjänny,
yksin turvallista ei mustalla värjättyy,
mä oon vihanen ja puran sen paperille,
mä teen niiku mä teen itke sä kaverille,
mul ei niitä oo mul on sata puukko selässä,
selkää puukottajat vierellä elää kaksois elämää,
äläkä tuu sanomaa tän jälkee yhtää mitää,
tää on totuus enkä sitä vääräksi kiistä,


Onks tää nyt tää nyt sitä ku en jaksa taas mitää,
mitä mieltä oonkaa mä vihaan vaa lisää,
kasvanu ilman isää systeri kiero ku käärme,
mis vaihees tulee tän tarinan käänne?,
onneks mutsi on tukena ku kaikki hajoo,
mut silti tuntuu et pinnan alle vajoon,
yrittäny kaikkeni puhuin ja vaikenin,
mitää ei vaa tapahtunu myöhemmin tai aiemmin,
ja kaiken lisäksi yks tyttö pääsi mun sisälle,
se otti sydämen pikku hiljaa valheita lisäillen,
en anna anteeksi teille en enää ikinä,
kaikki samaa myrkkyy mun suonii piikkinä,
myrkytetty mieli särjetty sydän,
petetty jätetty leikitty mitä vielä pyydät?,
ei oo mitää menetettävää ota ja riko,
ei oo mitää pelättävää pistän kaiken likoo.