Jani Koskinen: Ei tänne tultu nauramaan (2005)


Mä herään usein öisin kun jää valo pimeään
kun päiväunet leikkii yksinäistä leikkiään
mä ootan sitä päivää kun ei tarvi odottaa
jos siihen asti saisin tämän ajan kulumaan

ei tänne tultu nauramaan, tänne tultiin itkemään
mut kun uni kerran siivet saa, se lähtee lentämään
ei tänne tultu kuolemaan, tänne tultiin elämään
mut kun arkiaamu kruunataan, se haaveet kivittää

mä nukun usein päivät kun en öisin unta saa
kun päässä pyörii unet jotka öisin valvottaa
ne sanoo: on se ihme kun haaveet vanhenee
kohtalo korttejansa sekoittelee itsekseen

ei tänne tultu nauramaan, tänne tultiin itkemään
mut kun uni kerran siivet saa, se lähtee lentämään
ei tänne tultu kuolemaan, tänne tultiin elämään
mut kun arkiaamu kruunataan, se haaveet kivittää

ja huomenna on maailmasta eilinen poissa
ja värit kiehuu keitossansa kukin vuorollaan
kun joskus niin että tämän maailman kapinoissa
ei tiedä kuka henkiin jää ja kuka tapetaan

ei tänne tultu nauramaan, tänne tultiin itkemään
mut kun uni kerran siivet saa, se lähtee lentämään
ei tänne tultu kuolemaan, tänne tultiin elämään
mut kun arkiaamu kruunataan, se haaveet kivittää.