Herra R: Ihmiskaipuuhumala


käsi kädessä
huulet huulilla
keho keholla

(näistä sanoista jokainen on sinun,
vaikken osaakaan niitä lausua)

käsi kädessä
huulet huulilla
minä sinussa
sinä minussa


mä roikun sinussa
vaikka niistä päivistä on jo aikaa
niistä kun sydän löi lujaa
ja sielu tahtoi julistaa:

mielelläni ottaisin kehyksiin sielusi
ripustaisin seinälleni

niin paljon tahtoisin sanoa
mutta sanon vain 'nähdään huomenna'


jos sä vaan sallit mun tulla sun luo,
sun reviirillesi
niin mä näytän
sen miksi maailmaa toisinaan kauniiksi kutsutaan


varjot pitenee
viisarit vavahtelee
koulun kellot soi
posteja avataan


joskus tahtoisin
luulla sun olleen jotakin
mun pääni itse luomaa
jotta voisin sanoa itseäni hulluksi

sä voisit hylätä mut tanssiaskelin


jos sä vaan sallit mun tulla sun luo,
sun reviirillesi
niin mä näytän
sen miksi maailmaa toisinaan kauniiksi kutsutaan


mun sydän kääntyy (käsi kädessä)
ja kahvi jäähtyy (huulet huulilla)
mä ajattelen sua (minä sinussa)
mä ajattelen sua (sinä minussa)


jos sä vaan sallit mun tulla sun luo,
sun reviirillesi
niin mä näytän
sen miksi maailmaa toisinaan kauniiksi kutsutaan


tuntikausia mä voisin vain kuunnella
puhurien kuiskauksia, niitä tuulia