intro:
kuule huokaus pimeiltä kujilta
laskeutuu päälle pilvien silta
tänä iltan, raskasta taakkaa kannan
mut tuun jaksaa, mä jaksan, Jaksan!
katson taakseni en näe ketään tai mitään
vastaan huokauksee, mun rukous pitää
nostan pään, taakan heitän selästäni
otan maailman vastaan kävi miten kävi
et voi lannistaa, tuun jaksaa, jaksaa!
--------------------------------------
verse 1.
ei itketä, vaa kestettävä kova elämä
enemmän edessä, voima,heikkous veressä
tehää enemmä ku keretää ennen ku herätää
nähää vaa se mitä halutaa edessä enää tänää
opinnu enemmä ku pitää, itseni kerään
jatkan, en enää haluu pelkää mitään
jaksan, sen verran vuodattaa lisää
paskat, sen aion selvittää vielä ettei
itsestäänselvää
itsekseeselviäminen, on pakko kasvaa
tilit selviksiksi itseni ja herrani kanssa
se on yllättävän pitkä matka mut
paljon antaa, paljon ottaa ja maksaa
ei natsaa kuvat ja todellisuus, mäki kävin
raskaat kokemukset, ajatukset päänsisällä läpi
nähny ja kokenu kaiken vaik en osaa siit räkii
mut tuun jaksaa! en selviytyy voittaa tai hävii!
------------------------------------------
Kertsi:
mä katson taakseni, en näe siellä ketää,
edessäkään ole kukaan mua pinnalle vetää,
mut mä tiedän etten tule luovuttaa,
mä tulen jaksaa, “MÄ TULEN JAKSAA!”
mä katson taakseni, varjot mua seuraa,
joka askeleella lähemppänä jällee reunaa,
mut mä tiedän etten tule luovuttaa,
mä tulen jaksaa, “MÄ TULEN JAKSAA!”
------------------------------------------
Verse 2.
välil sataa vettä niskaa kaatamal,
tuntuu kuin elämä kämmenel saatanan,
kun jatkuvasti teoil selkääni piiskataan,
kauniita sanoi, en niitä irti mistään saa,
päivästä toiseen laiffii ilman loistoo,
playbäkkinä tämä kaikki, samaa toistoo,
en tunne eläväni, mä nukun täällä pelossa,
en ole suojassa kuten lapsi omas kehdossa,
toivo pysyy yllä, "kaikki tulee muuttuu"
auttava käsi, ainut mikä multa puuttu,
nyt kylven itse säälissä, itkevissä äänissä,
järki koittaa uskotella, "kaikki on su käsissä"
mutta mitä sitten, kun voimat enä riitä,
mitä sitten, kun ei jaksa tätä enä tsiigaa,
nyt katson pois täältä ja suljen mä silmäni,
mut äiti älä huoli, tulen säilyttää voimani,
---------------------------------------------
Kertsi:
mä katson taakseni, en näe siellä ketää,
edessäkään ole kukaan mua pinnalle vetää,
mut mä tiedän etten tule luovuttaa,
mä tulen jaksaa, “MÄ TULEN JAKSAA!”
mä katson taakseni, varjot mua seuraa,
joka askeleella lähemppänä jällee reunaa,
mut mä tiedän etten tule luovuttaa,
mä tulen jaksaa, “MÄ TULEN JAKSAA!”
------------------------------------------------
Verse 3.
en aijjo luovuttaa, tulen kyllä jaksaa,
vaikka mut tallotte, tulen nousee maasta,
monet sanat satuttaa, ja teot todistaa,
kuka oikeest välittää, ja mikä sisält vahvistaa,
mä laitan kädet ristii tiukan paikan tullen,
vaikkei kukaan näekkää, nii toivon että kuulee,
rukouksen, tämän pienen miehen suusta,
joka puskee sanoillansa vasten tuulta,
vaikka korttitalo käsissäni sortuisi,
virheist oppisin, eikä se toisten enä ontuisi,
itselläni arvet opettanu tätä elämää,
niiden kautta oppinu asioita pelkäämää,
ei se ole heikkout kohdata vahvempi,
vaan väittää että joku on muka paskempi,
ota kiinni kädestäni, pidä mua pinnalla,
ole viel rinnal, ku suljen silmäni illalla,
------------------------------------------
Kertsi:
mä katson taakseni, en näe siellä ketää,
edessäkään ole kukaan mua pinnalle vetää,
mut mä tiedän etten tule luovuttaa,
mä tulen jaksaa, “MÄ TULEN JAKSAA!”
mä katson taakseni, varjot mua seuraa,
joka askeleella lähemppänä jällee reunaa,
mut mä tiedän etten tule luovuttaa,
mä tulen jaksaa, “MÄ TULEN JAKSAA!”
------------------------------------------
outro:
helpottunu olo hartijoilla/
helppo jatkaa matkaa näiltä sijoilta/
katson jälleen ylös taivaan rantaa/
pilvet hajoamassa, jalat taas kantaa/
maiharin alla sora antaa tukevan askeleen/
hetken päästä tajuaa vasta äänien kaikonneen/
ei kuulu huokausta korviinikaan/
äänet katoamassa varjoihi taas/
jaksoin ja aion tulla jaksamaan/