aamukahvi on jo kupissa
seitsemältä aamulla
ulkona sataa lunta
keskellä toukokuuta

hiukset pystyssä
housut haaroista revenneet
hän ylös nousee
ja ulos lähtee

mikä saa meidät aamulla herämään
siihen vitun kellon pirinään
mikä saa meidät sängystä nousemaan
elämään

aina sitä samaa
aina uudestaan
kun voisi vain kääntää kylkee
ja antaa aamun ohi kulkee

kesä syksylle kumartaa
antaa pimeydelle tilaa
taas alkaa masentaa
ja vituttaa

hän sortuu halpaan humalaan
on niin paljon helpompaa
kun ei muista aamulla
yhtään mitään

mikä saa meidät totuutta pakenemaan
itselleen valehtelemaan
että kaikki olis hyvin
ja ettei elämä oo

aina sitä samaa
aina uudestaan
kun voisi vain kääntää kylkee
ja antaa aamun ohi kulkee