mite tän nyt sanois mite vittumaist tää kaikki o / keskiviivan takan silti vihelletää paitsioks
mitä tapahtuu, arvioin tän tilanteen / ku rupeen toimii ni kaikki menee vituillee
se on elämää, eikä sen enempää / on kaikki tää enkä koita ees ymmärtää
ei tarvi tajuta vaik selitänki huolella / sä seisot siellä meikä aidan toisel puolella
en valinnu mun polkuu mut itse kuljin sen / yksin pimees laaksos eikä käsikädes kulkien
oon kokenu nii paljon kantapään kautta / mä kuljin kauan kahleis nyt tarviin vapautta
otin liian paljon ilmaa siipien alle / ylemmäs ja ylemmäs sit tipuin maan pinnalle
hyvä palautus arkeen arkisee / taas pimees laaksos mä itseni kahlitsen
**liian moni yksin, täs pimees maailmas / täs maailmas, sankareita tarvitaa
missä kaikki ketkä pitää huolta pienemmist / ettei pääse sotkeutuu huumette kierteisii
liian moni täällä, kulkee pimennossa / ei uskalla, yksin kävellä puistossa
täs maailmas, sekasorto vallitsee / liian moni nuori aina väärän tien valitsee**
aidan toisel puolel o kaikki aina paremmin / tai niin luullaa mut mietippä tarkemmin
mä oon käyny molemmilla puolil tää on perseestä / ainoo mistä pystyy kiittää, ni omast perheestä
ne pysyy tuken eikä puukota vaa selkää / vaikka selkä vasten seinää se on normaalia pelkää
vaikee pitää bäkkii ei oo takaraivos silmiä / pysyn pienes liikkees ja mä päätin että selviän
ahdistava tunne, rintakehää pakottaa / vaikka keski kesä ni mun sisintäni paleltaa
sydän lyö vähemmän, vähemmän ja vähemmän / mä ootan aikaa ku sydämmeni särjetää
yksi pieni isku, mun sydän pysähtyy / ikäväähän tää on mutta se on pakko hyväksyy
yksi pieni isku, mun sydän pysähtyy / ikäväähän tää on ku en tiedä yhtää hyvää syyt.
en pysty jakaa yhtää hyvii ajatuksia / maailman kuva selvä olen yksinäinen kulkia
shakki matti mun elämä on tällästä / sunnuntaina tajuu olin pari päivää kännäämäs
mä katon peilii, mä nään siel vihollisen / ujost pojast tullu tämä, elämäntapa rikollinen
en oo varas enkä mitää lakii vastaa vaa / usein puhun elämästä ainoastaa paskaa ja
en pysty jakaa niitä hyvii kokemuksia / jotka pitää kasas vaik on huonossaki kuosis ja
pitäs pitää pintansa ja olla välil ilone / mut puhe tapa huononee ja koko aja kiroilen
henkisesti oma elämäni on nii huonos jamas / ota mua kädest kii, ja vedä mut takas
elävien parii, ja taas mä hymyilen / täs pimees laaksos mä painun taas syvyytee.