Kuljen valoa päin
kuusen latvassa
Tunnen elämäin
kierron vatsassa

Ei toista kertaa vois
Lähteä täältä pois

koska elämä on liian lyhyt...

Sankarihaudalla
makaa usva ihmisten
Kun lanka katkeaa
irtoo pohja tyhjyyteen

ikuisesti vaellan vailla määränpäätä

Kun selkäni käännän
katoo maailma edestäin
kissa juoksee ali piikkilangan
karvatupsut koristaa

Ei noita muistoi voi
unohtaa aamunkoi

sillä elämä on liian lyhyt...

Sankarihaudalla
makaa usva ihmisten
Kun lanka katkeaa
irtoo pohja tyhjyyteen

ikuisesti vaellan vailla määränpäätä

Mene metsään
äiti sanoi
mene metsälammelle

Ota iso kala
jätä pienikala
Hiekkaiselle rannalle

Sankarihaudalla
makaa usva ihmisten
Kun lanka katkeaa
irtoo pohja tyhjyyteen

ikuisesti vaellan vailla määränpäätä