- Mustan karhun sota ja rakkaus -

Sateen kastelemaa nurmea alla
Ruusunnuput kirjoivat vihreyttä

Pensaat tihkuivat sateen jälkiä

Suuri musta karhu
Rakastajani

Märkä nurmikko myötäili meitä
Olin otteillaan merkitty
Reviiriä

Musta karhu viittoi maisemaa
Näytti valtansa, männikkönsä

Polki polun
Ohjasi pesäänsä

Karhu tallusti pois
Sanoi olevansa valmis
Sanoi lähtevänsä sotimaan


Kuinka tyhjänä maisema huokui
Pelkoani kohdata
Koskea käsin

Puutarhavajan suojassa nökötin

Pidätin hengitystä
Painoin pääni

Aavistin karhun liikkeet lähelläni

Vaivatta karhu avasi vajan oven

Karhun syleily yllätti
Sanoi olevansa valmis
Sanoi jäävänsä, ei lähtisi pois


Huomasin karhun vaalentuneen
Mutta syleilyynsä veti kuumana

Karhulla polttavat kierroksensa

Karhu katseli minua
Sanoi olevansa valmis
Sanoi olevansa täysin valmis