MIELOIN: Lyriikka - Kadonnut Sinfonia


mä kannan kaunaa monillekin eri henkilöille/
eikä löydy nytkään selitettä niiden veritöille/
oon saanu turpaan enemmän kuin pystyt uskomaankaan/
mitä ite tekisit, jos jengi puhuu susta pahaa/
oon ystävällinen, saat tulla kadul juttelemaan/
kuuntelet mun biisejä, mut mitähän sun muksut kelaa/
oon nuori, mutta muhun pystyy myöskin samaistumaan/
seurustelusuhteessa saan joka kerta lunta tupaan/
oon muuttunu täs ajan myötä, niin mä aina luulen/
sama luuseri, mut jos sä antaisit viel tilaisuuden/
en toivunu, et jäisin jälleen kerran yksin/
mutta miksi sitä yhtä lauset en saa koskaan kysytyksi/
nykyään jengi itkee, ettei ole välii millään/
mä oon oppinu vastaamaan sanoil, enkä rystysillä/
voin kertoo, että mulle joka päivä kaunis on/
ja jonain iltana en loista enää niin ku aurinko/

verta kyyneliä, apuu ei voi pyytää enää/
turha täällä kykyi säästää, mulle tää on nykypäivää/
syöpälapsii ilman tukkaa, jos tääl on joku herra/
ei oo kukaa ihminen suhun ees uskonukkaa/

verta kyyneliä, apuu ei voi pyytää enää/
turha täällä kykyi säästää, mulle tää on nykypäivää/
syöpälapsii ilman tukkaa, jos tääl on joku herra/
ei oo kukaa ihminen suhun ees uskonukkaa/


sul on iso ego, mut et silti tunne itseäsi/
ainut mikä täs elämäs lohduttaa on itsesääli/
pyörit samois kuvioissa, missä kaikki kaverisi/
eivät pitäis kusipäänä, jos muitakin aattelisit/
nähny tätä paskaa, mut ei ketää näytä kiinnostavan/
tuntuu pahalta, jos isä lapset kerran viikos tapaa/
mä en usko asioiden enää täällä muuttuvan/
ja sukupuutto ajaa meidät takas lähtöruutuun vaan/
jos uskot vielä toiveisiin, niin niillä ei oo merkitystä/
välittävät päättäjät, on täysin pelkkää esitystä/
paskapallos pyöritään, mä toivon et se pysähtyy/
ja kaikki tuhoutuvat mukana, se on must hyvä syy/
ja mistä tullaa, minne mennää, kuka jakaa tiedotusta/
viel ei myöhäst lisää isoi maita rikastuttaa/
lasken päivii siihen, mul on seinäs ajan kalenteri/
pari tuhat vuotta täällä vapaana helvetti eli/

verta kyyneliä, apuu ei voi pyytää enää/
turha täällä kykyi säästää, mulle tää on nykypäivää/
syöpälapsii ilman tukkaa, jos tääl on joku herra/
ei oo kukaa ihminen suhun ees uskonukkaa/

verta kyyneliä, apuu ei voi pyytää enää/
turha täällä kykyi säästää, mulle tää on nykypäivää/
syöpälapsii ilman tukkaa, jos tääl on joku herra/
ei oo kukaa ihminen suhun ees uskonukkaa/