Suru viipyy pitkään, sydämen sirpaleissa
Kyyneleiden järviin, voit sukeltaa
Keskellä on saari, ei asu ketään
Sen rannalla mies, seisoo hiljaa
Toivo paremmasta, maistaa verta
Joka yksin jätti, ei sovi virtaan

Kaatoi metsät, poltti elävältä kaiken
Raaka raivo, on huonoa seuraa
Antaa loppuun palaa, sen, loputtoman tuskan
Yksin on hyvä, aloita alusta

Ei pääse pois, aallot lyö rantaan
Ei tahdo pois, ei viha laannu
Yksin sateessa, painautuu hämärään
Peittelee jäljet taakseen, pelätäkseen pimeää
Ei ole enää ääntä, huutaa sydämensä
Kyllästyi iskemään verta, iski takaisin

Kaatoi metsät, poltti elävältä kaiken
Raaka raivo, on huonoa seuraa
Antaa loppuun palaa, sen, loputtoman tuskan
Yksin on hyvä, aloita alusta

Joka ikinen aamu, on pahan alku
Joka loppua kohden pakenee

Ja se sana, ei merkitse mitään
Ei pelasta, kannattele pinnalla
Mikä kerran kaatui, vielä kasvaa takaisin
Juurtuu sirpaleisiin, ja kasvaa palavasti
Pelkkä hiljaisuus, keskellä yksin
Joku puhui pimeydestä, puhui lyhyesti

Kaatoi metsät, poltti elävältä kaiken
Raaka raivo, on huonoa seuraa
Antaa loppuun palaa, sen, loputtoman tuskan
Yksin on hyvä, aloita alusta