Olen runoilija
kirjoitan aamulla aaveista
haamujen haaveista
joskus omistanikin
vaikken haamu olekaan, luulisin

olen runoilija
kirjoitan illalla ilmeistä
videofilmeistä
joskus unistanikin
niin kuin nekin filmejä olisi

ja sinä runotyttö
katsot mua suoraan silmiin
kun silmäni suljen
ja nukun taas
sinä katseellas viet
minun pääni pilviin
mut kun aamu on
niin hukun taas
sinä palvot omaa jumalaas
ja minä omaani
sinä nukut pois unihumalaas
ja minä omaani
joka loppuu liian aikaisin
miksi sua vaivaisin
ja kertoisin
että sua kaipaan taas
että sua kaipaan taas

olen runoilija
kirjoitan siivistä, silmistä
siitäkin filmistä
jossa sinä näyttelit
vaikket minun olekaan, luulisin

ja sinä runotyttö
katsot mua suoraan silmiin
kun silmäni suljen
ja nukun taas
sinä katseellas viet
minun pääni pilviin
mut kun aamu on
niin hukun taas
sinä palvot omaa jumalaas
ja minä omaani
sinä nukut pois unihumalaas
ja minä omaani
joka loppuu liian aikaisin
miksi sua vaivaisin
ja kertoisin
että sua kaipaan taas
että sua kaipaan taas.