Syksy

On taas syksy ja alkaa uuden vuoden kujeet,
on pikkuhiljaa haaveet bikineistä haihtuneet,
kesän aurinkorannat ja naisten makeet mannat,
turhaan huolta kannat saahan talvellakin panna.

Oli housut helppo vetää alas vaik pusikossa,
satoi tai paistoi oli lämmintä kolossa,
oli naiset jo valmiina hyvässä jonossa
ja se tuntui hyvälle pikkuveikka polossa.

Odotin soittoa ain uskossa hyvässä,
mut illalla olin toisen pedis syvässä.
Jos luottaa ei voi niin älä pidä kii,
pikkuhousujen jälkeen tiedät nyt mentiin.

Kesäisin rakkautta mä kaikille vannon,
kaiken mä lupaan kautta kiven ja kannon,
ja ja, niin mä vannon.

Iltaisin naiset mä aina kotiini vein,
ja tottakai heidän olonsa mä mukavaksi tein,
meni hetki ja sanoit vaatteilles hei hei,
ja mun sormet pääs sinne muiden päässeet ei.

Aina helteellä rannalla otettiin aurinkoa,
näytti niinkuin housussa ois ollut pikkuboa.
Kun uimapuku nousi, ja näkyi tumma kolo,
tuli pikkuveikka paralle taas kivikova olo.

Usein bileiden jälkeen porukka lähti ravintolaan,
useampi sillä reissulla tutustuikin itse lolaan,
seuraavana aamuna taas kaljat vaihtui kolaan,
ja edellis illan lupaukset lähti pois unholaan.

Kesäisin rakkautta mä kaikille vannon,
kaiken mä lupaan kautta kiven ja kannon,
ja ja, niin mä vannon.

Iltaisin kun mieleen tulee asioita näitä,
on silloin pakko saada housun etumuksiin jäitä,
ikävä et ajan täytyy viedä muistot pois,
talvella taas huokaan oi jospa kesä ois.

Kesäisin rakkautta mä kaikille vannon,
kaiken mä lupaan kautta kiven ja kannon,
ja ja, niin mä vannon.