VIRTANEN

(Tikkanen)



se aloittaa työpäivänsä

antamalla ylen pensaaseen

hoipertelee hommiin jälleen

tekee mitä kykenee



ja kun se tilin saa

se lähibaariin suunnistaa

toki kera tukevien pohjien



se viikoks katoaa

ei tule duuniin ollenkaan

ja kun se tulee

se potee koko päivän krapulaa



joku seinään päänsä iskee

kirves seuraa perässä

käytävillä kaikuu huuto

”se vuotaa kuiviin!”



naapuria viedään taas

tällä kertaa sairaalaan

yleensä se viihtyy putkassa



sen pentu jatkaa itkuaan

sen frendi makaa raudoissa

eihän täällä nukuttua saa



yksiössä kylän jätkät

keitoksiaan kokkailee

ryynit maistuu, rasvaa palaa

sielu kattoon leijailee



musiikki jo värit saa

todellisuus katoaa

sielu liitää halki avaruuden ikuisen



säväreitä tuntekaa

kuunnelkaa nyt Jumalaa

ei arki masenna

ei tänään ainakaan