Hieno!!

Melkoista synkistelyähän tämä on... Musisointi on taidokasta ja tyylikästä, mutta ei oikein onnistu irrottamaan minkäänlaista tunne-elämystä, vaikka ei tästä mitään varsinaista vikaa pysty osoittamaan. Vikaa saattaa olla kuulijan päässä...

Kitarismista mulle tuli ekana mieleen Clapton jatseimmillaan. Varsin perinteisiä polkuja tässä loppujen lopuksi kuitenkin liikutaan. Kiva soinnutus toi kaivattua eloa biisiin, mutta mäkin olisin kaivannut tähän jotain selkeämpää ja koukuttavampaa teemaa. Tää sopis ehkä jonkun elokuvan lopputekstimusaksi. :)

Aikaslailla kaunista soittoa paikkapaikoin. Jousi-bassot tuo sellaista massiivista, herkkää ja kaunista tunnelmaa tähän. Ehkä tuo 'santana' - kitara vähän tekee tästä aavistuksen "hissimäisen". Brian Hughesin musiikki tulee mieleen, niin hyvässä, kuin pahassakin. Hänelläkin on levyillä usein todella hienoja biisejä, mutta sitten loppujenlopuksi tunnelma jää kitarasoundien ja tunnelman osalta liian smoothiksi.

Kitarasoundeja pikkuisen muuttamalla johonkin muuhun tai sitten sooloilun määrää tasaamalla enemmän myös pianolle, voisi olla oikeinkin kaunis ja tiukka pläjäys.

Hieno biisi ehkä toteutus hiukan liian siloteltu ja valmiiksi pureksitun kuuloinen. Siltikin biisi tarjosi hienoa ja tunnelmallista fiilistelyä pimeiden iltojen ratoksi.

Tässähän on aika mageesti soinnutettu bluusi. jonkinlainen fuusio täss on meneillään, nuo sointujen jalostukset kielii jazzin opiskelusta ja tuo jousella vedetty kontra on jotain, johon ei törmää aivan joka käänteessä. Hienoa.
Kyllähän fiilis on vähän sellanen että: 5*-hotellin aulamusaa, mutta koska tyylitajua on käytetty suht joviaalisti, kallistuisin luokittelemaan tämän kyllä menettelevän musan osastolle. Kitaristi saa taas meidät muut hämilleen..
Lopp... oudosti!

kyllähän tämä on tosi komian kuuloinen ralli. Pelkäsin ton bluesin alta löytyvän jottain perusvinguttelua, mutta sävykästä hyvin soitettua ja äänenlaadullisestikkin toimivaa musiikkiahan siellä oli. Hienoa!