Eon - 9th Album (2006)
Track : 2 / X
The Beating Bells
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
Ilmiselvä 19.12.2006 Erittäin tunnelmallisesti ja hienosti käynnistyy. Tuo tasabiitti ei kyllä tunnu parhaalta mahdolliselta ratkaisulta, rumpuohjelmointi on aika laiskaa ja saundit eivät potki oikein millään tavalla enkä oikein tajua niiden funktiota, ehkä paremmin toimisi jos tavallisen kuuloiset rummut olisi unohdettu kokonaan ja niiden sijaan olisi jotkin toiset lyömäsoitinsaundit. Tässä ne vaan tuntuvat päälleliimatulta ja turhalta. Muutenkin kun meininki menee suoraviivaisemmaksi niin tuntuu että biisi latistuu, parhaimmat hetket löytyvät niistä kohdista joissa ei ole mukana rumpuja ollenkaan. Hienoja melodioita, snadisti riipivät saundit joita olisi voinut equttaa jotenkin vähän paremmin aisoihin. Äänivalinnat rumpuja lukuunottamatta hyviä. Tilavaikutelma ok, voisi olla tyylilajin huomioiden syvempikin, tosiaan tuntuu että equlla voisi siivilöidä ääntä jos toistakin. Rakenne jäi vähän epäselväksi, ehkä koska tosiaan minulle nuo rumpuosiot tuntuivat vähän turhilta. |
|
|||
10
|
Von_tune 31.08.2006 Kuuntelin tossa taustalla tätä vähäsen, mut sit tos ennen kolmea minuuttia lähti niin makeet 'kellot' soimaan että oli pakko kirjottaa tästä jotain. No näköjään ne lähtee heti alussa kun uudelleen kuuntelin. täs on aika hieno fiilis kautta biisin, mut vielä oot malttanu vähän jättää nousua tonne loppuunkin. toi rumpukomppi vähä ärsyttää, tai ei ärsytä mut ei vie pisteitä kotiin niinku muu matsku. mut lopussa kyllä viedään taas johonkin astraalisfääreihin leijumaan, että kun ois vähän parempi lääkitys mulla niin jäisin sille tripille...Ihan makee... |
|
||
10
|
Jasnajan Puukissa 16.06.2008 Jos muut maailamiset ovat tällaisia äänimaailmoiltaan ei ole mitään syytä vältellä niitä. Taidokasta äänisirkusta, jossa eivät hevoset hirnu, mutta soittavat kauniisti klovnien kanssa areenalla, joka kelluu teltassa painottomuuden tilassa. Jahas, ja mielikuvitus alkaa taas tehdä omia retkiään, joten tehokasta on tämänkin biisin viettelevyys. Lopulta laskeudutaan pehmyteen. Jäädään toveiksi ja lähdetään joskus pois. |
|
||