(san. Mikko Karhu)

Ajan myötä kai muuritkin murtuvat,
Kaivattua totuutta ne viimeinkin uhkuvat,
Mieleeni painuu vain tyhjyys sisältäsi,
Loppuuko aikani?
Mitä minä sanon?

Minä revin sen sieltä sisältäsi,
Minä kaivan kaiken mielestäsi,
Minä kuulen mietteesi päässäni,
Minä kuulen, tiedän kuka se on.

Sinä, sinä!

Kuolemattomuutta kait turha on etsiä,
Sanasi historiaan toki piirtyvät,
Sisäisen rauhan etsijät siirtyvät,
Loppuuko aikasi?
Mitä minä sanoin.

Minä revin sen sieltä sisältäsi,
Minä kaivan kaiken mielestäsi,
Minä kuulen mietteesi päässäni,
Minä kuulen, tiedän kuka se on.

Sinä, sinä!

Aikasi on loppu,
Menneisyys vain edessäsi koruton.

Kestääkö selkäsi maailman taakkaa kantaa,
Ikuista rautaa,
Jalan jälkiä seuraat,
Syvässä suossa kulkee eksynyt koira,
Elämän voima, toivo vain repussa,
Kurkkua kuivaa, äänesi kantaa,
Silmät kiinni santaan,
Laske polvet, nosta kätesi!

Ajan myötä kai muuritkin murtuvat,
Kaivattua totuutta ne viimeinkin uhkuvat,
Mieleeni painuu vain tyhjyys sisältäsi,
Loppuuko aikani?
Mitä minä sanon?

Mitä, mitä?

Aikasi on loppu,
Menneisyys vain edessäsi koruton,
Mielesi sirpaleita, muuri murtunut on.

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu