
Lyötynä arjen kahleisiin
Koneen laillla käymme toimiin
ylläpitäen elämää,
Joka meidät jälkeen jättää
Sameiden silmien alta
Maailma näyttää kolkkommalta
Sen huomata saa
Ei tule huomista parempaa
Mitä minusta jää?
Mitä sinusta jää?
Ei kai kenestäkään,
mitään jäljelle jää
Tahtoisin matkustaa
Ikuiseen ajattomaan
Sinun aavesi vierelläni
muistosi paino selässäni
Heinikossa kenkien jäljet
Polku järvelle johtaa
Josta elämää ammentaa
Sen juureen tahdon nukahtaa!
Mitä minusta jää?
Mitä sinusta jää?
Ei kai kenestäkään,
mitään jäljelle jää
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
Ei kommentteja.