Nauhoitin tällaisen bluesin, jonka Izzi puhalsi henkiin käheillä vokaaleillaan.

Muokkasimme vielä Izzin kanssa soundeja niin, että laulu tulisi selvemmin esille. Tämä on siis uusi versio.

Soundit ovat puhtahinta bluesia.

Heräsin aamuyöstä ja ystäväni Jim Beam pakotti minut laittamaan silloiset ajatukseni nauhalle kitaralla.

Taisi olla ajatukset aika vähässä..

Tämä nyt on tällainen terapiamolliblues.

Koetin hieman säädellä tasoja entisestä versiosta, ettei se basso olisi niin kovalla. Lisäsin myös hyppysellisen kaikua.

Muistan sessiosta sen verran, että slidena toimi hieman kaareva snapsilasi. Siitä tuo kiva kolina kaulaa ja nauhoja vasten..

Todellakin, tuo örvellys on omista äänihuulistani ja äänitysvaiheessa olin LIEVÄSTI alkoholin vaikutuksen alaisena ja teos on täyttä improvisointia, vaikkei se juurikaan kuulu... =)

Tämän väänsin aikaisemmin samana päivänä ostetun ensimmäisen slideputkeni kunniaksi! Eli siis kitara vireeseen ja siitä sitten purkkiin. En kerennyt harjoittelemaan.
Basso on mikä on, ja rummut, ne äänitin itse! Ja todella hämyisissä tunnelmissa kahdella muovisella mikillä.

Idearikas taidepläjäys tämäkin!
It's The Blues, people!