Sodan hulluuden mahdollistaa se, että toiset antavat käskyt ja toiset kärsivät nahoissaan käskyjen seuraukset.

Tämä biisi on varmaan vieläkin ajankohtainen, mutta vielä ajankohtaisempi olisi ollut jokunen kuukausi sitten. On vaan ollut sen verran touhua, ettei valmistunut aiemmin.

Rokkarit pyörittävät nykyään sijoitusyhtiöitä ja retostelevat terveillä elämäntavoillaan, mikä ajaa JJ:n toisinaan syvän masennuksen tilaan. Rokkareilta vapautuneen tontin ovatkin kaapanneet samettiääniset iskelmälaulajat, jotka nappaavat metukkaa ja huumehuuruissaan kaahailevat kylillä. Tästäpä ajan hermoilla aina pysyttelevä JJ sai timanttisen inspiraation.

Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi. Teksti tosin ei oikeasti kerro JJ:stä itsestään, sillä JJ ei koskaan sorru laittomuuksiin, ellei sellaiseksi lasketa metelöintiä muuten niin rauhallisessa naapurustossa. Sattuupahan vain tuntemaan tämmöisen tarinan hieman turhankin hyvin. Mitä virvokkeisiin tulee, niin pilsneri riittää JJ:lle.

Jossain vaiheessa multitalenttina itseään pitävä JJ suunnitteli kirjailijan uraa. Naputteli koneelle oikein romaanikäsikirjoituksenkin, jota lähetteli kustantamoihin kirjallisuuden Nobel mielessään. Totuuden nimessä Finlandia-palkintokin olisi kelvannut lohdutukseksi. Ikävä kyllä kustantamoiden dementointoituneet kalkkikset eivät huomanneet nousevan prosaistin suurta neroutta. Luultavasti joutuvat jonain päivänä katumaan. Sitä odotellessa JJ laati realistisen kuvauksen kirjailijan elämästä.

Ajankohtaista räimettä. Nimi kertoo mistä on kysymys. JJ on sydän syrjällään seurannut suuren idolinsa viime aikaisia hankaluuksia, kun kaiken maailman rettelöitsijät ja muut häiriköt yrittävät tulla sotkemaan hänen kauniin valtakuntansa järjestystä.

JJ katsoi maailman suorastaan huutavan korona-aiheista biisiä, kun eihän tuosta aiheesta ole vielä pahemmin juttua ilmoilla ollutkaan. Ralli on tehty siltä varalta, että jos tauti iskee ja kuolo korjaa, niin kuopan reunalla voi tätä viisua bluetooth-kajarilla luukuttaa.

JJ säveltää ja sanoittaa kutakuinkin kaiken musiikkinsa. Tämä biisi tekee poikkeuksen. Tässä on versioitu Toivo Kärjen säveltämää ja Reino Helismaan sanoittamaa vanhaa viisua hieman ajankohtaisemmaksi. Tyylilajikin poikkeaa hieman hieman JJ:n normaalista rytkeestä. Alkuperäisen biisin idea ei sinällään ole miksikään muuttunut. Teksti kertoo vanhoista pieruista, jotka muistelevat kauas menneisyyteen livistäneitä ihania aikoja.

Ennen metsässä pelättiin susia ja karhuja, saattoipa huonolla tuurilla hirvikin pökätä sarvillaan persuuksiin. Mutta ajat muuttuvat. Nykyään tiedon ja tuskan lisääntyessä ymmärretään pelätä pienempiäkin metsän petoja.