Lyrics
Tämä on taas niitä päiviä
joina seinät välttelee toisia seiniä
pakko ajaa linja-autolla jonnekin
missä ne pysyisi pystyssä paremmin
pakko kuunnella ihmisten puheita
ja vieraat ihmiset ne puhuvat kummia
kundista joka koskaan ei elänyt
hän kuolleena syntyi ja uudelleen kuollut on nyt
viereeni istuu joku tyttö, se väittää et
tuntee mut jostain, sanon sille: valehtelet
se on kaunis kuin saduissa niissä joissa
ovet aukee vain taikasanoilla
mutta minä en tunne niitä
mikä minä olen mies
näitä aarteita etsimään
kun aarteet juoksevat
pakoon etsijää
nousen siis kyydistä, painan stop-nappulaa
ole en luotu toisille puhumaan
asioista jotka minua koskettaa
asioista jotka kosket aikaan saa
kuohut liian suuret ja valkoiset
kuohut niissä itsekin, halusit tai et
ole en luotu niistä sinulle puhumaan
ihminen, kun kosket, mitä se aikaan saa?
eksyn mieluummin metsään koko päiväksi
olen siellä yksin mutta ketään en kadehdi
korkeintaan niitä jotka onnistuu itselleen
valehtelemaan nimensä, ikänsä
ja onnentunteen
mikä minä olen mies
näitä aarteita etsimään
kun aarteet juoksevat
pakoon etsijää
illalla haluan kotiini palata
mutta koti on kaukana, avaimet hukassa
ajan siis junalla kaupungin keskustaan
törmään siellä johonkin graffitinmaalaajaan
asematunnelin seinät on minulle
vieraat, mutta silti jotenkin aistin ne
kauhut joita kuvansa henkivät
kauhut ja kotona päälle kaatuvat seinät
yhdessä kuvassa tyttö ja aurinko
se aurinko ei lämmitä, se aurinko polttaa jo
jostain tulee mies joka pesee pois
kuvan, missä tästä lähtien se tyttö huutaa vois
kun se haluaa huutaa ja se haluaa pois
ja tässä kaupungissa on lentoasema
jolta koneita nousee kohti taivasta
siellä taivaassa varmasti on kaunista
mutta kenelle kerrot siitä kauneudesta
ja uskallatko lähtee koneella
jota itse et ohjata saa
ja kun moottorit sammuvat yllättäen
ja on minuutti siihen kunnes loppusi näet
minuutin kestää sun putoamises
käteen otat puhelimes
kenelle soitat?
nyt ei oo aikaa valita turhan tarkkaan
ja jos et osaa tehdä sitä päätöstä
olet yksinäisempi kuin olen minä
siellä taivaassa varmasti on kaunista
mutta kenelle kerrot siitä kauneudesta
mikä minä olen mies
näitä aarteita etsimään
kun aarteet juoksevat
pakoon etsijää
nämä aarteet juoksevat
pakoon etsijää
...kenelle kerrot siitä kauneudesta...?
joina seinät välttelee toisia seiniä
pakko ajaa linja-autolla jonnekin
missä ne pysyisi pystyssä paremmin
pakko kuunnella ihmisten puheita
ja vieraat ihmiset ne puhuvat kummia
kundista joka koskaan ei elänyt
hän kuolleena syntyi ja uudelleen kuollut on nyt
viereeni istuu joku tyttö, se väittää et
tuntee mut jostain, sanon sille: valehtelet
se on kaunis kuin saduissa niissä joissa
ovet aukee vain taikasanoilla
mutta minä en tunne niitä
mikä minä olen mies
näitä aarteita etsimään
kun aarteet juoksevat
pakoon etsijää
nousen siis kyydistä, painan stop-nappulaa
ole en luotu toisille puhumaan
asioista jotka minua koskettaa
asioista jotka kosket aikaan saa
kuohut liian suuret ja valkoiset
kuohut niissä itsekin, halusit tai et
ole en luotu niistä sinulle puhumaan
ihminen, kun kosket, mitä se aikaan saa?
eksyn mieluummin metsään koko päiväksi
olen siellä yksin mutta ketään en kadehdi
korkeintaan niitä jotka onnistuu itselleen
valehtelemaan nimensä, ikänsä
ja onnentunteen
mikä minä olen mies
näitä aarteita etsimään
kun aarteet juoksevat
pakoon etsijää
illalla haluan kotiini palata
mutta koti on kaukana, avaimet hukassa
ajan siis junalla kaupungin keskustaan
törmään siellä johonkin graffitinmaalaajaan
asematunnelin seinät on minulle
vieraat, mutta silti jotenkin aistin ne
kauhut joita kuvansa henkivät
kauhut ja kotona päälle kaatuvat seinät
yhdessä kuvassa tyttö ja aurinko
se aurinko ei lämmitä, se aurinko polttaa jo
jostain tulee mies joka pesee pois
kuvan, missä tästä lähtien se tyttö huutaa vois
kun se haluaa huutaa ja se haluaa pois
ja tässä kaupungissa on lentoasema
jolta koneita nousee kohti taivasta
siellä taivaassa varmasti on kaunista
mutta kenelle kerrot siitä kauneudesta
ja uskallatko lähtee koneella
jota itse et ohjata saa
ja kun moottorit sammuvat yllättäen
ja on minuutti siihen kunnes loppusi näet
minuutin kestää sun putoamises
käteen otat puhelimes
kenelle soitat?
nyt ei oo aikaa valita turhan tarkkaan
ja jos et osaa tehdä sitä päätöstä
olet yksinäisempi kuin olen minä
siellä taivaassa varmasti on kaunista
mutta kenelle kerrot siitä kauneudesta
mikä minä olen mies
näitä aarteita etsimään
kun aarteet juoksevat
pakoon etsijää
nämä aarteet juoksevat
pakoon etsijää
...kenelle kerrot siitä kauneudesta...?
