Hei, me lennetään
3:10
Säv., san.: Jani Koskinen
Sov.: Jani Koskinen - Tuomo Karonen
---
Jani: laulu, akustinen kitara, mandoliini
Tuomo: sähkökitara, rummut, synabasso
Twiittaa
Lyrics
Minä katselen ylhäältä alas
mustan asvaltin kuluneen nään
ja siellä alhaalla ikuinen varas
aina tietää miten ryöstetään
minä muistan sen kuinka mä itkin
kuinka maailma aluksi soi
nyt kun sateella vettä mä litkin
loppusoitostaan se unelmoi
mä sain kesällä selkääni siivet
vaikka toivoin ehkä enemmän
kunhan selästä tippuvat kivet
niin sitten hei, me lennetään
hei, me lennetään
hei, me lennetään
minä lapsena keräsin salaa
linnunsulkia varastoon toin
siellä aikuisten maailma palaa
minä tilalle niin uuden loin
siellä lakeja rikotaan aina
niin kai luonnon kuin myös ihmisten
eivät aikuisten murheetkaan paina
jos saa siivet petolintujen
minä sulkia liimasin selkään
lähdin toisia etsimään
oikeet linnut kovasti pelkää
kun mä huudan: hei, me lennetään
hei, me lennetään
hei, me lennetään
nyt oon vuosia kasvanut siitä
enkä pysty enää lentämään
eivät variksen sulatkaan riitä
ei ne riitä yhtään mihinkään
parvekkeelta mä katselen maahan
siinä pohdiskellen maailmaa
yhden hulluuden mieleensä saahan
liian pitkään alas katseltuaan
minä sinua odotin pitkään
mutten koskaan sua nähnytkään
minä hyppään, ei pysty mua mitkään
voimat enää pysäyttämään
ja me lennetään
niin me lennetään
hei, me lennetään
me lennetään.
mustan asvaltin kuluneen nään
ja siellä alhaalla ikuinen varas
aina tietää miten ryöstetään
minä muistan sen kuinka mä itkin
kuinka maailma aluksi soi
nyt kun sateella vettä mä litkin
loppusoitostaan se unelmoi
mä sain kesällä selkääni siivet
vaikka toivoin ehkä enemmän
kunhan selästä tippuvat kivet
niin sitten hei, me lennetään
hei, me lennetään
hei, me lennetään
minä lapsena keräsin salaa
linnunsulkia varastoon toin
siellä aikuisten maailma palaa
minä tilalle niin uuden loin
siellä lakeja rikotaan aina
niin kai luonnon kuin myös ihmisten
eivät aikuisten murheetkaan paina
jos saa siivet petolintujen
minä sulkia liimasin selkään
lähdin toisia etsimään
oikeet linnut kovasti pelkää
kun mä huudan: hei, me lennetään
hei, me lennetään
hei, me lennetään
nyt oon vuosia kasvanut siitä
enkä pysty enää lentämään
eivät variksen sulatkaan riitä
ei ne riitä yhtään mihinkään
parvekkeelta mä katselen maahan
siinä pohdiskellen maailmaa
yhden hulluuden mieleensä saahan
liian pitkään alas katseltuaan
minä sinua odotin pitkään
mutten koskaan sua nähnytkään
minä hyppään, ei pysty mua mitkään
voimat enää pysäyttämään
ja me lennetään
niin me lennetään
hei, me lennetään
me lennetään.
Comments
Would you like to comment? Create an account or
|
8
|
|
Elizabeth Sironta 10.04.2007 Ihan hyvä biisi, vaikka kuulostaakin jonkinlaiselta... raakileversiolta. Tässä on kaunis ja melko surullinen tarina, ja sepä tässä eniten vetoaakin tunteisiin. Ehkä tuossa kertosäkeessä voisi olla enemmäm pontta, sillä se kuulostaa hiukkasen lattealta. Muuten nämä sanat ovat aivan ihanat; niissä on selvästi jotain todellista takana, vaikka ne onkin tehty tällä tavoin peitellen. En nyt kehtaa mitään ihme arvailuja alkaa heittelemään, koska ne menevät kuitenkin päin puuta. Biisi on rakennettu melko yksinkertaisita elementeistä, ja ehkä se juuri siksi on näin hyvä. Laulussa ainoa mikä herätti ihmetystä oli tuo s:sän lausuminen joissain kohdissa, se sellainen suhisevan kuuloinen... Melko persoonallista itse asiassa, eikä se haittaa. Kaunis kipale. |
|
|
|
8
|
|
Slimer 03.01.2007 No niin, nyt laulajan ääni on miksattu vihdoinkin selkeäksi. Mandoliini sopii hienosti tähän kappaleeseen ja kitara soi mukavan karheasti taustalla. "Bassottomuus" haittaa hieman liikaa kuuntelunautintoa, mutta menee. Sävellyksenä noin yleisestikin hieman mitäänsanomaton, mutta sanoitus on jälleen hyvää kamaa. Laulaja voisi ottaa vieläkin hieman rohkeammin, mikäli tähän pystyyn. Kohtalaisen onnistunut biisi. |
|
|
