PUDOTUS

Hypnoosin lailla tottelen sääntöä kultaista
Jonkun päähäni takomaa
Täytyy miellyttää naamoja joiden on sanottu
Olevan jotain suurempaa
Eilisillan kutsuilla jälleen ryvetin omatuntoni
Taas aamulla se pahoin voi
Kun viiniä ja leipää piirissämme pienessä nautimme
Ja iloisesti banjot soi

Pörssisalkkuarkeni keskellä katson peilistä
Tuota naamaa niin ylvästä
Kivettyneet suupielet eivät tunne iloa- Sitä oikeaa
Uskon kovin olevani kuningas-näkijä
Mut kuitenkin narrin vaatteissa
Ja vaik` kuin kultaa kirstuuni kaadetaan
Täytyy lattiaa luututa ainoolla sielullaan

Syvän kuilun reunalla
Sokeat miehet vaeltaa

En tarvitse mitään
Mitään aitoa
Kun rahaa tippuu taivaalta
En välitä kenestäkään, mistään muusta
Vain nopein voittaa

En tarvitse mitään
Mitään aitoa ku rahaa tippuu taivaalta
Ihmiset vallan välineitä
Heitä hyväksikäytän

En tarvitse mitään
Mut` en vielä tiedä, että PUDOTUS
Syvän kuilun reunalta voi tehdä kipeää

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu