Tapasin tehdä itsekin samantapaista mätkyä aikoinaan, en vaan arvannut, että siihen saisi laululla tällaista syvyyttä. Kappale oli hassunhauskan minimalistinen. Barokkimainen tillintallin loilatiloilaa ylistäminen oli kaukana, hassuttelu oli lähempänä. Tässä varmaan maalailtiin post-modernia uhkakuvaa jostain pimeämmän sortin vapahtajasta.
On hyvä nähdä tällaisia asioista perillä olevia nuoria...

Voihan vapahtaja! Omituisinta huumoria sitten Perseraiskauksen. En keksi mitään muuta positiivista sanottavaa, mutta en kyllä mitään negatiivistakaan. Kivat vokaalit?

Kuulostaa melkein joltain Super Nintendon tausta musiikilta
hyvä vaan...