kun sormista valui hiekkaa ja puroja läpi
olit aina jollain tapaa lähelläni
nauraen potkin vesirajasta roskia
keltainen hame ja lyhyet hiukset tuulen kanssa tanssissa

asuttaisiin yhdessä fantasioissa
rakennettaisiin talo tahdonvoimalla
olisin osa kotia kuin seinävaatteena
mutta eihän nyt noudateta mun käsikirjoitusta

on ikävä polttava minussa
minä odottaisin parvekkeella,
tule ja suutele minua
vielä nyt parvekkeeni alla
rumaa asvalttia ja tupakantumppeja
kuvittelen sinne sinua

mut on luotu paitasi alle asumaan
olen vain aina eksynyt matkalla
kerro mulle salaiset oikoreitit
koska sydämiin ei tietääkseni myydä karttoja

kerro mitä tahdot sun naisesta
ja mä olen varmasti sitä kaikkea
vaikka oltaisiin vain ihan hiljaa
mun hymy kertoo mun tunteista salaisuuksia

on ikävä polttava minussa
minä en saa unta vuoteessa
tule ja suutele minua
rakennan pesää lattialla
tyynyistä ja pehmoleluista
kuvittelen sinne sinua

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu