Mielestäni alku ei suinkaan ole kyllästyttävä, vaan biisi rakentuu vähitellen todella hienoksi kokonaisuudeksi, kun elementtejä tulee vähitellen lisää. Tämä on niitä kappaleita, joita voisi kuunnella repeatilla vaikka kuinka kauan, joilla ei oikeastaan ole loppua, vaan ne jäävät ikään kuin leijumaan huoneeseen - niin kuin esim. Burzumin biisit. Minuun tällainen luovasti toteutettu minimalistinen pimputtelu iskee ihan täysillä. Eikä ne sounditkaan niin huonot ole, ja tämän tyylisessä musiikissa heikommat soundit eivät välttämättä edes ole miinusta.

Melkoisen kyllästyttävä alku, joka ei oikein anna odottaa kappaleelta paljoa, nuo kirkonkellot tosin tuovat omaa väriään, ja tyylikkyyttä kappaleeseen, lisäksi tuo hieman erilainen syna kirkonkellojen kanssa soveltuu tähän kuin nenä päähän.. hienoa työtä, jatka samaan tahtiin. :)

Melkoista minimalismia tosiaan. Ihan aluksi heräsi pelko, että onko tämä koko biisi tätä samaa päämäärätöntä pimputtelua, mutta lähtihän sieltä sitten jotain varsinaista melodiaakin. Hieno tuo (kirkon)kello-soundi. En ole noita Burzumeita kuullut, mutta kyllä tässä on hyvin hautajaismainen tunnelma.