No,no..tässä on jo omaa juttua ja omaa soundia.Biisi käynnistyy dynaamisesti,ja rauhallinen nyanssivoittoinen säkeistö puree makeesti.
Soundit toimivat hienosti,ja alaln pikkuhiljaa tottua laulajan soundiin,ja tapaan työstää omaa ääntään.
Lauluosuudet ovat mielestäni tämän esityksen parasta antia.
Hallittu rankkuus vie kuuliaa mukanaan,kuin syysmyrsky lehteä tuulen mukana.Olen iloinen kohdatessani tämän bändin täällä.Hyvää musaa.

Kuten see throughkin, on tääkin varsin ammattimaisen kuuloinen. Hyvä sovitus jälleen, vaikka pientä ylisovituksen makua. Tahdissa tuntuu olevan taas vähän ongelmia. Siinä missä edellisessä biisissä voksut tuntui hukkuvan kertsissä, tässä ne taas on jotenkin liian irrallisen kuuloiset.

Bridge on kyllä tyylikkäintä antia tässä biisissä, diggaan siitä tosi paljon. Kitarasoolossa tuntui olevan sitten taas mielikuvituksen puutetta. Hmm, ei kai se basisti soita plekulla? :P

Tässä oli kuitenkin sen verran mielenkiintosia elementtejä ja varsinkin toi bridge oli mun mieleen, et kiitettävä heruu.

Rauhallista ja kaunista, mutta ah, silti raskasta... Tämä on yksi osa-alue, missä te hakkaatte muut suomalaiset yhtyeet 100-0... Myös Pekka pistää yhdet parhaimmat vokaalinsa ( koskaan) ja koko orkesteri tuntuu juuri tällä kappaleella ylittävän itsensä... Mikään ei tunnu ylimääräiseltä tässä kappaleessa...

Eipä tässäkään juuri puutteita ollut. Hyvä tuotanto ja tunnelmointi oli onnistunut yhdistettynä tuohon raskaampaan soundiin. Laulutyylistä johtuen tietyt bändit tulivat vahvasti mieleen. Todella hyvä kappale tämäkin.