Bändin ensiaskeleet lienee otettu 90-luvun alkuvuosina, jolloin Passo Laamane (PL) ja B.B.Winston (BB) tapasivat soitella erinäisissä sessiopohjaisissa experimentaatioissa. PL'llä oli takanaan jo tuolloin vankka ote bassosta ja keikkakokemustakin oli hankittu (mm. QMaa ja Hyvä Yritys). BB'llä oli taasen varsin metallinen historia (Goat Serpent), joskin liveaktit olivat jääneet pariin raivoisaan esiintymiseen. BB oli työstänyt hengentuotteinaan tuolloin jo useita vuosia Amiga-pohjaisella työasemalla - ja jälki oli sen mukaista. Sämplätyt kitarariffit ja oktalyzerillä kootut rumpu- ja bassoraidat eivät jättäneet mitään arvailujen varaan ;)

PL ja BB päättivät yhdistää voimansa vuonna 1994, jolloin syntyi Fillinappula. Nimensä yhtye sai audiolaboratorion ytimenä toimineen JVC-kosketinsoittimen pedaalista, jota tamppaamalla ilmoille oli tapana ryöpsähdellä mitä utopistisimpia rumpufillejä. Fillinappula rakentuikin vahvasti tiukkaan rytmiikkaan, jonka rintamaa tuki vantteran ammattitaitoinen oktaavibassotykistö. Laitteisto ei antanut armoa eikä sitä pyytänyt: studion lattian keskellä tönötti valtava Gallien-Krueger -bassokaappi, josta PL pumppasi esiin syntisiä soundeja. Toisena instrumenttina italialainen akustinen kitara oli BB'n ratsu neitseellisiin äänimaisemiin.

Myöhemmin Fillinappulasta muotoutui Fillipolin. Progressiivinen ote bändin sävellyksissä ja raaka soundimaailma saivat lisää vettä purjeisiinsa, kun studio hankki vuonna 1996 käyttöönsä PC-pohjaisen ditsitaalisen audio vööksteissönin. Samoihin aikoihin BB'n sooloprojekti Terrian Lovers tuotti melkoisen määrän industrial-teknometallia, josta ei sen enempää.

Varsinainen käännekohta Fillipolokimen historiassa tapahtui kun kitaravirtuoosi Michel Antero liittyi bändin riveihin ja syntyi nyt jo kulttimaineessa kylpevä Fillipiiparit. B.B.Winstonin, Passo Laamasen ja Michel Anteron keskinäinen dynamiikka oli jotain ennennäkemätöntä. Bändi siirtyi myös Swallow Sparrow -studiolle ja tuotti useita legendaarisia pitkäsoittoja kuten "Tacoja", "Filliliha ja Perunat" ja "Stereosaurus Monofobia". Fillipiiparien keikoista mainittakoon surullisenkuuluisa Lohjan Kisakallio sekä Pornaisten "Agains All Odds"-kiertueen päätöskonsertti.