
Joku kulkee metsässä, hengitys kiihkeää, maa on märkä ja jokainen askel olisi kohtalon sanelema. Tämä on laulu, jossa etsitään jotakin, joka ehkä ei enää ole löydettävissä.
”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan”. L. Tolstoi.