Sovittu, sinä siis jaat tämän,
tämä viikonloppu, toinen toista.
Vaeltaa syytön kuu lävitse
puutarhan kylmät kukat.

Jostakin tulee mustuneet grillivartaat
kuin naapuri ottaisi elämäämme näppiinsä,
siirtää kekäleitä, kohentaa tulta,
nuolee yhteistä uhrilahjaa.

Näin perkaamme kalan suomuistaan
hengellistä jättiä vuosien takaa.
Syömme hiljaisina ateriaa,
kunnes seuraavassa hetkessä
puhumme
tulevaisuuden
suunnitelmista.

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu