Noh justiinsa! Tätä jää välillä täällä mikserissä kaipaamaankin. Todella miellyttävän kuuloista ja monipuolista metallia jota jaksaa kuunnella. Ei tämä laula kaipaa kun on niin moninainen kappale muutenkin. Kiitos!

Jees soundit läpi biisin. Välillä bassarin tuplanakutukset toivat kyllä mieleen kultaiset tracker-ajat. Mutta eipä siitä sen enempää.
Biisi kaipaa vokaaleja kovastikin. Useat riffit ovat kuin luotuja vokaaleja varten!
Liekö Liquid Tensionin syytä, että nykyään jokatoisella kellariprogebändillä täytyy olla biisi, jonka nimestä löytyy sana "Liquid".. :p

Aivan loistava kappale, ei voi muuta sanoa. Rummutkin kuulostaa hyvältä ja aidolta, vaikkakin pari kohtaa jotenkin pistää silmään.

Electric Majesty on saanut jälleen työnsä tehtyä kiitettävästi ja antanut allekirjoittaneen mielestä metallimusiikin historialle jälleen yhden uuden monumentin ihailtavaksi. Bändin kannattajille ei Liquid Potato liene tuottavan pettymystä, vaikka edeltäjiensä tasolle biisi ei kovasta yrittämisesta huolimatta oikein yllä.

Tuntuu kuin nestemäistä perunaa olisi taottu liian kylmänä siinä missä edeltäjät löivät kipinää vasaran jokaisella iskulla. Äänimaailmaltaan Liquid Potato ei tee niin suurta vaikutusta rikkaudellaan kuten Acid Fungus tai vaikkapa Astral Nospirations. Kyllähän henkeä saa edelleen haukkoa upeiden oivallusten ja lähes nerokkaiden rakennesommittelujen avartaessa kuuntelijan käsitystä tästä todellisuudesta, mutta 'se' jokin puuttuu.

Ehkä katson asioita väärästä perspektiivistä, sillä kuudennentoista kuuntelukerran jälkeen huomasin ettei mitään sinänsä biisistä puuttunut, vaan jokin tuntui kulkevan vastavirtaan sen omassa pyörteessä. Osoittavan sormeni eteen joutui rumpukone, joka sitoi kappaleen ehkä liian tavalliseen rytmiin eikä antanut perunalle mahdollisuutta nostaa kuuntelijaa korkealle mielikuvituksen rajamaille (Singularity Overture ja Acid Fungus saavat pääni edelleen pyörälle).

Päällisin puolin riffien tarjonta on tunteikasta, jopa romanttista. Vaikka sitä ollaan rumpalia kyydissä, ilmakitara oli pakko kytkeä mielikuvituksen vahvariin ja kokeilla onnistuisiko samojen sointujen näpelöinti itseltäänkin. Rumpurytmin hakatessa pahasti vastaan kuin mustasukkaisena kitarat suorastaan syleilevät toisiaan - yhteinen vire tatsissa (touch) on selvästi löytynyt.

Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja kuten Liquid Potatoon käytettävissä ollut aika, on itse biisikin valitettavan lyhyt. Viisi minuuttia suorastaan juoksee ohi eikä auta että biisiin jää pahasti koukkuun. Tauottahan tämä saa soida!

Arvoasteikko neljästä kymmeneen on aivan liian suppea Electric Majestyn biiseille, joten arvostelu on itsessään hankalaa. Liquid Potato on edeltäjiinsä verrattuna melko keskinkertainen, mutta ei silti ansaitse huonompaa arvosanaa.

Jatkakaa samaan malliin, mutta tilatkaa seuraavaksi enemmän aikaa biisien tekemiseen, niin täydellisiä tulee.

Kitarasoundit ovat yllättävän hyvät ja kitaratyöskentely on muutoinkin todella toimivaa. Bassosärö sulaa hienosti kappaleeseen keinoharmonisten ja jousien saattelemana.

Koskettimien melodiat toivat mieleen Disney-piirettyihin piilotetut saatanalliset piiloviestit.

Eihän tästä voi mitään negatiivista sanoa.. Tähän ei olisi tarvittu enää laulu (tai huuto), niin olisin pitänyt todella.