Mieleenjäävä melodia heti alussa. Minulle ei tule yksinäinen olo tästä, hieman vain haikea: "Oottelen kaveria saapuvaksi, mutta ei tulekaan, perui menonsa. Mutta huomenna sitten." Hieman ohut, jotain tarttee lisää, jotain ihan pientä. Toimii hyvin ilman laulua. Hieman liian "pitkä" minulle. Se ja ohuus vievät pisteitä.

Huippua. Tuota jaksaa kyllä kuunnella useamminkin..

Niin, yksin ei ole aina niin kauhea olla...
Maukasta kitarointia, alussa ehkä hieman ohut soundi, ei välttämättä huono juttu. Säästetään se ysi tai kymppi sille valmiille versiolle.

Tosi hieno biisi ja hienot kitarajutut. Melkein parasta kitarointia mitä voi olla on tuommonen tyylitajuinen rauhallinen sooloilu. Täys kymppi!

Joo, samat on fiilarit aika usein ja taas on :D Varsin maukasta fiilistelyä tarjoaa taas digius-uggelin vedot. Jään odottelemaan sitä valmista pläjäystä innolla.

Siistiä strato fiilailua. Vähän ehkä aihion tuntuiseksi jää nyt kuitenkin, kun tuon saatteenkin tulin lukeneeksi. Toisaalta tilanne on hekumallinen sikäli, kun saman tien alkaa nupissa kiehumaan ajatukset kuumana, että miten tällaisenki rakentaisi valmiiksi...
Sitten taas tuo kitaran soittaminen. Miten se onkin aina niin, että omat jutut tuntuu itestä niin rämpyttelyltä ja sit ku kuulee tällasta, ni mulle ainakin tulee mieleen että hittolainen, enpä pystyisi samaan... Onks kellään muulla tällasii fiilareita koskaan?

Miten voikaan olla valittu noin osuva nimi tälle kappaleelle!
Aivan ihanaa soitantaa, tuata vois kuunnella yätä päivää, ja soikin nyt heti useamman kerran peräjälkeen.

Voin vain kuvitella kuinka bassokuljetukset saavat tämän elämään viäläkin täyteläisemmin, eli rohkeita kuljetuksia vaan peliin mukaan!

Ja nopsaan tehty? Ei, ei..se ei kuulu tästä yhtään..!