Alusta hieman outo, mutta kun alkaa tuo toinen osa, jossa on bassokin mukana, niin siitä loppuun asti oikein hieno!

Eristäytyneisyys korkealla jossakin Pohjois-Kiinan vuoristossa, autio temppeli syksyisen usvaisessa ja raa'assa ilmassa. Hetki on painostava, kuin koko kivimassa ympärillä huokuisi jotakin kytevää uhkaa. Ja sitten ollaankin kylpylässä muinaisessa Roomassa – mikäli kyseinen kohtaus sattuisi olemaan Kubrickin käsialaa.

Tehokkaasti yllättäviäkin assosiaatioita stimuloiva matka mielikuvien maailmaan, joka melko kokeellisesta otteesta huolimatta pysyy hienosti kasassa. Olet onnistunut luomaan ilahduttavan omintakeisen soundin.

Äänimaailma on kiitettävän monipuolinen. Kuuntelukertojen määrä ei jää yhteen, tuonne taustalle katoaa useita kerroksia, jotka varmasti pitävät mielenkiinnon yllä ja antavat uutta näkökulmaa joka kuuntelulle. Kokonaisuus muodostuu pikkuhiljaa kuuntelijan omasta sisäisestä maailmasta kumpuavien mielleyhtymien varaan, jotka kappale houkuttelee esiin.

Soundit ovat pääasiassa tilavan tuntuisia ja ajoittain jopa freesejä, varsinkin nuo etäällä pyörivät huminat ja kohinat. Noista "kökömmistä" soundeista tosin ei voi otsaansa kurtistaa, niissä on jotakin ihanan retromaista. Kaiken kaikkiaan koko soundien skaala palvelee tarkoitusta. Tosin nuo ihan alussa kajahtelevat korkeataajuuksiset äänet (en osaa tarkemmin kuvailla tähän hätään) tuntuivat jotenkin latteilta... Ja jonkinlainen kliimaksi jäi uupumaan, vai oliko dynaaminen tasapaksuisuus kenties tietoinen ratkaisu?