Soundit toimii. Melkein googlasin oliko Mata Hari katalaani mut sit tajusin. Kuuleeko kukaan - osuudesta vahvat Landing on Water - vibat. On muuten hyvä väärin ymmärretty levy. Nyt parin bissen jälkeen applen napeista en keksi naputettavaa timesta, vaikka monareista vähän keksinkin. Uusi aalto on viba jonka saan. Meidän sukupolven where were you when Kennedy was shot on missä olit kun wtc romahti. Minä olin armeijan ruokalassa kun eka ja komppanian tv-huoneessa kun toinen.

En tykännyt introsta, mutta itse biisin poljento miellytti kyllä. Sympaattisen kuuloinen soitto puoli. Laulusta sain kehnosti selvää, introssa kaiun takia ja myöhemmin jostain muusta syystä, sitä voisi tuotantopuolella kohentaa.

no niin, meni kahvit näppiksille kun Begekin sai tekoälyn käytön epäilyn osakseen. :D
Reaktioni itse biisiin oli jokseenkin sama kuin Zappalla kun kuuli Alice Cooper bändin soittoa v. kuuskytyhdeksän tms; "I don't get it", ja sitten kiinnitti bändin heti levymerkilleen. Aina ei tarvi tajuta. Maailmanloppu mainittu, siitä aina propsit. Pisteille olis mennyt ilmankin.

Tämä oli hyvä. Vähän tuli mieleen ne Vaaralliset lelut poprock kappaleet. Ei siis ne kokeelliset Vaaralliset lelut kappaleet.

mitä ihmettä täs tapahtuu. etenki vokaalit. En edes tiedä. Jotenki niin täyteen tuutatut soundit että varmaan joku tekoäly massiivinen boost tms mitä onkaan. Ellen saa todisteita että tää on oikee biisi eikä tekoäly, niin annan vain 5 pistettä. muuten antaisin 6. onko se sitten sen arvoista? käydä todistelemaan?

Tää ei yllättänyt, vaikka taas tää yllätti. Hienoja ja monenlaisia juttuja mahtui tähän ja kitarasoolo sopi kuin nenä silmien väliin. Näitä on mukava kuunnella!

Tää tuotos oli nyt hieman sekamelska. Että niinku mitä, kuka vakoili ketä? Ei nyt silti tekijää mestata. Oli siellä hyviä hetkiä seassa. Kitarointi oli mallikasta.

Matahari, kuvittelin että ehkä olisi kovin kilpailija meidän biisin kanssa, mutta ei sitten kuitenkaan. Biisi edustaa ihan omaa genreään. Paljon on vivahteikkaampi ja ihan oma juttunsa. Nyt en kyllä saa kiinni siitä mitä tässä haetaan.

Taas on kokeiltu jotain uutta. Tyylikäs alku, josta tulee mukavat kauhufiilikset. Synabassosta tulee sellanen määrätietoinen eteenpäin tarpomisen tunne, kun henget huutelee perään. "Kuuleeko kukaan" kohta on jotain, mitä oikeen odottaa. Siinä nuotti nousee lainin lopussa aavemaisesti. Se on minusta todella hieno kohta ja tulee tyylikkäästi soolonkin alta käväsemään. Stemmoihin olet panostanut selvästikkin enemmän ja lauluun yleensäkkin. Akkari vasemmassa ja särökitara oikeassa kuulostaa hienolta. Jännä soundi särökitarassa, josta tulee paikoin sellaisia sitarmaisia viboja ja vähän Beatleskin mieleen. Tuotanto on ehkäpä onnistunein biiseistäsi. Ei sieltä mikään taajuus hypi silmille. Biisi soi miellyttävästi autossa ja studiossa. Paljon vaihtelua, yksityiskohtia ja omaleimaisuutta. Rohkeaa kaiun käyttöä ja panorointia. Vaikka siellä lopussa onkin toistoa, niin se katkeaa mukavasti, kun biisi starttaa uudella lähdöllä pelkän laulun voimin. Parastahan sun biiseissä on se, että ne eivät ole tylsiä. Pidän myös erittäin paljon biiseistä, missä vaihdetaan lennosta tyyliä. Siinäkin onnistuit mainiosti. Jos viilata haluaisi, niin kohdassa "lomalla romahdit kuin WTC tornit", kuin sana tulee aika hätäsesti. Se vois tulla tahdin vika iskulla tai vähän sen jälkeen. Nyt se tulee juuri ennen seuraavan tahdin eka iskua. Pikku outro esim. vaikka pikku pätkä alussa soivaa bassokomppia kävisi lopetukseksi.

Aloin haaveilemaan tuohon “kuuleeko kukaan” -fiilistelyyn voimakkaampaa efektointia laululle Air-tyyliin; siinä kohtaa kun taustakin (minun korviini ainakin) flirttaili siihen suuntaan. Keskikohdan kitaravälikkeessä basso soitti samaa säveltä, mikä tuntui merkillisen staattiselta, lienee kuitenkin harkittu valinta? Toimivia molemmat osiot, ja kontrasti varmaan olikin hakusessa; passelisti istuivat samaan piisiin elekroninen pop ja indierock, ja varsinkin kultaisessa leikkauksessa vaihdos saumaton. Hyvin toimi myös tuo lyhyt pre-chorus, kun kertsi hivenen “yllättäen” jo alkoikin.

Laulaja osaa asiansa ja prosessoidaan/dsp hyvin etualalle. Tyylin vaihdos kesken kappaleen oli hiukan liian yllättävä. Alku oli ehkä soundeiltaan parempi kuin loppupuoli.

Tästä tuli ihan mieleen.... hetkinen eipäs tullutkaan sillä tämä ei muistuttanut mitään ennestään tuntemaani, hyvä saavutus jo sinänsä. Enkä usko että se johtuu siitä, että musamakumme eroaisivat toisistaan niin radikaalisti, vaan tässä on onnistuttu erottautumaan tavalla joka on jo omanlaisensa. Tykkäsin muuten soundeista, mutta rumpusetin ja basson vaihto kesken kaiken jäi vähän korvaan mietityttämään. Itse biisi toimii kyllä mittansa omassa salatussa otteessaan.

Tosi hyvä laulumelodia ja biisi, I like it!