Vaikea sanoa, kumpi biisi on parempi. Tämä vai Ballad of Setirizin Ratiopharm. Kaksosethan nämä kaksi biisiä selkeesti ovat. Tässäkin kevyt hippituulahdus. Hitto, että kun tuo verse osio kulkee. Pidin nuista seiskasoinnuista. Tulee oikeen semmonen grooven huuma ! Hienosti toimii tuo nä-tavun taloudellinen käyttö. Jos vika laini loppuu samaan tavuun, kun seuraava alkaa, niin mitäpä sitä kahta kertaa hokemaan.

Puhutiin vähän mitä on tavoiteltu, niin tuo kitarasoundi on kyllä onnistuminen, vaikka ei ihan Nowhere Manin trebleihin päästäkkään. Jotain uusia juttuja siellä oli mm. falsettistemmaa ja handclapseja. Ekaa kertaan kun kuuntelin niin, olin heti että tää on selkeästi se b-puoli, mutta parilla seuraavalla en ollutkaan niin varma. Panoroinnit oli oikein makuuni, tässä kun 15 ekaa biisiä tuli tehtyä 8-raidalla, niin koppasin hyvin miten tehty tämä. Pelti tuossa kohtuu keskellä on kyllä aikas karu, mutta niin kai ne ennen oli. Rakenteeltahan tämä oli lähempänä nykyaikaan, tästähän oli saanut sellaisen mitä käytettiin 60-luvulla paljon. Mutta kova biisi kaksikko, tykkään niistä kantrihenkisistä myös, mutta tää on vähän kuin uutta tyyliä sinulta, niin kuulostaa raikkaalta.