Voimametalli ei ole Jounin jokapäiväistä leipää, mutta syvän ja hyvän metallin voimaa aina välillä kaivataan. Kitarat monkuvat ja vaikertavat elämän kompleksisuutta ja sen tuskaisia elementtejä, päästämättä kuitenkaan ihmistä varsinaisesta ahdistuksestaan lopulliseen autuuteen, kuten usein käy. Silti sopiva hämmentävään pienen, maailmaa ruohonjuuritasolta tarkastelevan ihmisyksilön mieltä ja kutkuttelemaan sen pieniä nyansseja aistivia reseptoreja. Syksyistä musiikkia tämäkin.

Kuuntelin biisikisan äänestystä varten. Mielenkiintosta kuulla speed metallia pitkään aikaan, tätä tuli teinivuodet kuunneltua koko vapaa-aika. Kitarointi on taitavaa ja riffit hyvin genretyypillisiä. Kertosäe ehkä hieman rikkoo genren normeja mutta en näe sitä huonona asiana. Kivoja rytmikikkailuja ja variaatiota rummuilla. Laulussa on fiilistä. Kitarasoolo on varmasti kovin vaikea soittaa mutta henk. koht. tykkäisin vähän melodisemmista sooloista (tosin tämä ei oo niinkun erityisesti just tätä biisiä koskeva asia, pätee aika isoon osaan speed metal biiseistä). Ja viimeinkin biisi missä on ihan oikea lopetuskin eikä se vaan lopu yhtäkkiä. Tätä oli kiva kuunnella.

Kun huomio, että laadukas tuotanto on omissa käsissä, genrevalikoima on laaja, humoristiset sanat noudattavat leskismäistä riimikaavaa, soitto on taitavaa, tulkinta persoonallista, niin voidaan aidosti todeta, että tuskin Suomen maassa on toista tälläistä artistia.

Speedmetallia on ole kuunnellut tai oikeastaan kuullut sitten teinivuosien. Tai genrestä tulee mieleen sellainen yhtye kuin Helloween.

Itse biisistä: laadukas tuotanto, kitart soivat komeasti. Ulkomuistista heittäisin, että nämä edelliset kolme kisabiisiä ovat pinnan alla rakenteelta samantyylisiä eli teillä on selkeä ihanne miten biisit rakentuvat. Ja oletkin sen tuohon ylöskirjannut. Pakko myöntää, että tämä huumoripuoli jättää välillä hämmentyneen fiiliksen, mutta se aina laimenee kun antaa kappaleelle kuuntelukertoja.

Jos joku tekee speed metal biisin aloe verasta, se ei voi olla kukaan muu kuin Ric Bay. Vaihteeksi voisi olla kiva kuulla mitä saisit kasaan jostain ns. vakavasta aiheesta, mutta kyllähän tätäkin kuuntelee kun on niin hyvin tehty. Näissä biiseissä mitä olen kuullut, olen eniten tykännyt kitaroista, eikä tämä ole poikkeus. Soolot joista en yleensä biiseissä välitä, kuulostavat näissä just kivalta. Eikä valittamista minkään muunkaan suhteen biisissä, kun on aikaa käytetty jonkin verran, se kuuluu.