Aika rouheaa soundia, mutta olisin kaivannut vielä taustalla vanhanaikaista kitaran kiertosoundia overdrivella. Uusia tuulia ja virtoja oli efekteissä. Tasaista menoa, mutta ei se kuulijaa tappanut.

Hieman korvia pistävät soundit introssa :) laulussa hyvää meininkiä! Tulee hieman tosiaan joku Ismo Alanko mieleen biisin sävellyksen suhteen. Toivoisin tietty että yleissoundi olisi hieman parempi, heh.

Hyvä in biis, mutta saundi on ohut. Kertosäkeessä puolestaan laulu on ehkäpä liian kovalla taustaan nähden.

Hyvin toteutettu kipale. Joku tästä tuli mieleen mutten saa päähän mikä

Tämä ei omaan korvaan oikein iskenyt. Urkumeiningit oli makeita, mutta laulu- ja kitarasoundit oli sen verran pinnassa (ja särähti korvaan) että ei niitä päässyt kunnolla fiilistelemään. Tiedä sitten korjaantuisiko nuo ihan vaan vähän tarkemmalla miksaamisella. Kyllä tämän silti kuunteli ilman suurempaa kärsimystä.

Tällast hintelät kitara- ja huumepojat saa seksiä baarista joka iskulla - musaa, mutta se taisi toimia enemmän Englannissa (ja jo mainitulla 90-luvulla?). Ainakin oma kokemukseni on enemmän sellanen ”juttelen toisten poikien kanssa Radioheadista - tyyppinen. Siis 90-luvulta.. Kirjoitappas selkeän vekkuli teksti joka vaikuttaa vitsiltä, mutta onkin karmeaa - ja totta - kuten vaikka Pulp ja Common People, niin nouset vielä porrasta korkeammalle. Haistan röyhkeää potentiaalia. Lauluissa on jo tarpeeksi röyhkeyttä, mutta kenties pieni huolellisuus toisi välittömämmän vaikutelman.

Kieltämättä jotain hyvin 90-lukulaistahan tässä soi. Säkeistön ensimmäinen puolikkaassa soi kaikista maailman bändeistä joitain viitteitä esimerkiksi Apulannan tai Nirvanan kevyempään tuotantoon. En kuitenkaan ole aivan varma, onko juuri 90-luku se, johon tämän selkeimmin yhdistäisin. Sävyjä on haettu mielestäni reippaasti myös jostain 60-luvun Doorsilta asti, vaikkei soundi tai ilmaisu sille tasolle ylläkään.

Syystä tai toisesta minun on vaikea saada tästä kappaleesta otetta. Sanoitusten auki kirjoittaminen olisi voinut olla yksi asia, josta olisi varmasti ollut hyötyä sikäli, ettei sanojen ymmärtämiseen olisi tarvinnut tuolloin käyttää aivan niin paljoa voimavaroja. Muutamalla kuuntelulla alkaa vähitellen hahmottaa, mitä kappaleessa lauletaan, mutta esimerkiksi syvempi tulkinta vaatisi nyt sen, että sanat kirjoittaisi itselleen nähtäväksi, eikä minulla ole siihen energiaa.

Mutta ei se mitään; menee tämä näinkin!

Kokonaisuushan toimii. Rosoista, miellyttävällä tavalla hyvinkin säröistä jälkeä, jossa myöskään melodista puolta ei ole vieroksuttu. Osiot soljuvat toisiinsa luontevan tuntuisilla soinnutuksilla, ja soitinvalinnat toimivat yhteen erittäin hyvin.

Eniten minua jää askarruttamaan kappaleen laulupuoli, joka kuulostaa hieman alitehoiselta. Esimerkiksi kertosäkeistön olisi mielestäni voinut aivan hyvin laulaa hieman räväkämmin. Nyt se tuntuu jumahtavan jonnekin puhelauluosastolle, jossa se jää sävyltään säröisen säestyksensä jalkoihin, eikä oikein tunnu pääsevän oikeuksiinsa.

Se ei sinänsä ole suuren suuri ongelma, mutta kun koko kappale kuulostaa laulun osalta hieman samanlaiselta, oikein mikään ei nouse esiin tai jää erityisesti mieleen. Tämä on jotain, mihin voisi harkita huomion kiinnittämistä seuraavissa vastaavanlaisissa kappaleissa.

Teknisellä puolella, no, lauluun olisi voinut ehkä ujuttaa vaikka vain ripauksen lisää reverbiä. Kyllä sitä jo jonkin verran on, mutta laulu tuntuu silti hieman turhan kuivalta. Muuten ollaan sävyiltään sen verran rosoisissa tunnelmissa, ettei sen suurempi silottelu olisi varmaankaan ollut kannattavaa. Erityiskiitos kertosäkeen säröisille uruille ja kitaroille, joissa on oikeasti erittäin hyvä meininki.

Mitä tulee kappaleen esillepanoon, niin sanoitusten lisäämisen ohella tuntuu hieman menetetyltä tilaisuudelta, ettei artistisivun ainoaa kuvaa ole uusittu kesäaikaan sopivaksi malliksi.

Ja viimeisenä huomionani totean, että kappalehan loppuu kuin seinään. Jonkinlainen aivan pienikin outro olisi voinut tehdä ihmeitä kuuntelijan ohjauksessa ja herättää viimeisen leadikitaran vongunnan jälkeen siihen tilanteeseen, että kappale on kuin onkin loppumaisillaan. Nyt se vain, no, loppuu, ja ainakin itseäni jäi ensimmäisten kuunteluiden aikana vaivaamaan ajatus siitä, että "tässäkö se nyt oikeasti oli".

Siitä huolimatta, paljossa on tässä onnistuttu. Sen enempää en oikein jaksa tällä erää purkaa. Ehkä ensi kerralla taas enemmän.