Tässä on fiilis kohdallaan. Hyvällä meiningillä rullaa ja kitara ripottelee tyylikästä sooloilua sekaan. Säkeistön grungemainen laulumelodia jää mieleen. Aluksi vähän hämmennyin, kun kuulosti, että biisissä lauletaan poroista, mutta oma mokani, piti vain tarkistaa sanoituksen eka rivi, niin sieltähän se totuus selvisi. :) Mainio kappale.

Harvemmin Kostiasen kappaleissa on stratosoundeja. Tämä ei tietenkään ole kovin olennainen asia. Kielivalinta vähän ihmetyttää mutta ehkä tuohon laulutyyliin ei sitten istu suomi.