Rennon letkeää menoa, mikä soljuu mukavasti eteenpäin, eikä tuohon kolmeen minuuttiin kerkeä kyllästymäänkään.

Intron kosketinsoundi on loistava ja kitarasoundit kuulostaa näteiltä. Sävellyksenä kuulostaa hyvältä mutta genre sen verran vieras että en osaa tarkemmin kommentoida. Kitaramelodiat kuulostaa mukavan letkeiltä. Soundien osalta introkoskettimet ja kitarat kuulostaa hyviltä eikä soitossa kuule vikaa. Laulu kuulostaa vähän epävarmalta ja laulun soundi miksauksessa on vähän ohut omaan makuun. Lisäksi nuo puhepätkät ei oikein istu miksaukseen. Mut yleisesti letkeä biisi, kiva kuunnella. Lopun fade out oli vähän pettymys, olisin toivonut jotain erilaista lopetusta.

Kantrihan toimii aina vaikka kosketin-introllakin. Tyyliin ja biisiin sopiva, ei liian vaikea sovitus. Kitarat helisevät korvaa miellyttävästi ja komppi kulkee kuin tavarajuna Pohjanmaan aroilla. Laulu on miksattu minun makuuni hieman liiaksi taka-alalle, mutta kun sanat ovat näkyvillä niin tarinasta saa toki selvän näinkin. Onneksi biisiä ei ole puleerattu liikaa vaan siihen on jätetty sopivaa rosoa.

Erittäin hyvän kuuloinen. Juuri tämmöinen on sitä musaa jota haluan kuunnella kun en itse saa päättää mitä musiikkia kuuntelen. Eli vaikka pizzeriassa. Kantrissa on sitä jotain mitä ei muualta löydy.

Biisi vuosikymmenen takaa. Tykkään kyllä tälläisestä menosta. Vähä sellainen kieliposkessa meno tästä välittyy. Kaikki on aika huolettoman kuuloista kitaran nuottivalinnoista lähtien. Tähän kun kuvittelee vaikka Mick Jaggerin laulamaan niin visio kirkastuu kummasti.

Positiivinen fiilis tässä kuitenkin, vaikka kolhuja onkin matkassa. Uutta yritystä kohti valoisampia polkuja kehotetaan etsimään. Hyvä rakenne ja sovitus, mukavat soundit ja rytmipoljento

soundit on ihan kohdillaan, mutta tuo intro on vähän kuin eri biisistä ja se voi johtua siitäkin että urut on isommalla kuin koko muun bändin soitto yhteensä biisin varsinaisesti alkaessa, mutta makeita vintage soundeja arvostan