Tämä oli neljäs tai viides kuuntelemani P.M.K.P.-kappale (kato, kehitin oman lyhenteen) ja vaikka toisaalta oli ehkä ehein kokonaisuus, niin aihe jätti vähän etääksi. Tai sitten en ymmärtänyt kappaleen vasinaista merkitystä, enkä jaksa nyt joulupäissäni hirveästi ponnistellakaan. Onko kyseessä metafora jollekin, vai pelkästään laulu Saharasta?

Akkarissa vois olla pikkaasen heleämpi soundi, mutta kaipa siihen on haettu leveämpää taajuutta koska biisissä ei juuri muuta olekaan. Laulu persoonallinen, mutta sävellyksenä ei kovin monipuolinen. Yksinkertainen toki on kaunista

Mystistä menoa.
Mielelläni kuulisin sanat, mitkä varmaan ovat mielenkiintoiset. Kiva rytmi.
Onkos kitara ihan vireessä ;)

Jos ei huomioida bongoja, niin biisin ensimmäinen puolisko vivahtaa Delta bluesin ja kurkkulaulannan (vähän niin kuin Lännen Jukka Intiassa..) suuntaan. Kuitenkin jo puolivälissä itämaisuus korostuu jotenkin mukavasti.

Tässäpä tuntuis olevan aitoa fiilistä , vois kuvitella ratsatavansa kamelilla aavikolla hiukan on epätasainen maasto mut kun kovasti kiinni pitää niin pysyy kyydissä.

Tästä välittyy tietynlainen itämainen tunnelma. Ihan kiva.

Aika raisu lauluääni...olisin akustiseen luullut tulevan vähän semmosta pehmeempää ulosantia. Minulle olisi mahdollisesti iskenyt moinen paremmin, mutta varmasti tästäkin joku tykkää.

joo olihan se aika mystistä menoa,ei huono mut ei noussu myöskään karvat pystyyn.

Lauluääni on aika tyylikäs.. :D vielä jotkut mustalaiskuorot taustalle tähän niin ois aika etnistä menoa. Perkussiot on hyvällä maulla valittu. Hauska biisi kaikin puolin

Hienoa, perkussiot tuovat mukavasti lisää syvyyttä meininkiin. Usvaista on.. Hyvin kulkee eteenpäin.

Rosonen ja semi jumittava meininki, pieniä variaatioita kuulis mielellään kompissa. Myös laulussa kuulisin sulta mielelläni hieman erilaista ulosantia, edes paikoittain.
Laulumelodia loppujenlopuksi varsin jees kuitenkin.

- Jukka

Aika eksoottinen kappale; hyvin erikoinen suorastaan.
Mulla tuli mieleen heti joku vanhempi suomalainen kappale, mutta en nyt heti muista nimeä.

Kuulostaa sellaiselta kokeilevammalta osastolta, akkarin soitto on jollaintapaa veikeä, vaikka hieman hakeekin uomiaan. Saharamainen meininki tässä on. Laulua nostaiin hieman paremmin esille. Päällimmäisenä jäi hauskan janoinen fiilis.

Aika hämmentävää. Mystinen tunnelma ja pelkistetty äänimaailma. Ep:n nimi pitää lupauksensa.

Hyvää kamelin paskasta hallusinogeenejä hengittävää etnofolkkia.
Paras kappale tähän asti minkä olen kuullut sulta.

Ihan jees veto, jotenkin tässä tuntui olevan kuitenkin hieman epävireistä menoa, toi Tuomari Nurmio-vertaus oli kyllä mainio :D Mutta hieno rosoinen lauluääni, tässä vaan jotenkin hieman rytmi / vire tuntuivat olevan epäkunnossa vaikken musiikista mitään ymmärräkään mutta joka tapauksessa autenttista aavikon soundia kuitenkin, ihan jees meininki.

jaaha sharaa tarjotaan voi kun pääsisikikn,kyllä mies taitaa monenmoista tarjontaa,kivaa rauhallista näin töitten jälkeen,hyvät soittimet.ideasta 8 toteutus 9,hyvä.

Olet kyllä aika vapaa genrerajoista, mutta tyyli on aina tunnistettava. Hauska pienimuotoinen teos! :)

Ei puutu kuin kameli. Tämä on taattua tyyliä herralta. Tykkäsin.

Tästä tuli välillä vähän siekkarit mieleen, mikä ainakin mulle on ihan hyvä asia.

Hieno fiilis saatu kyl tähän biisiin. Vähän tässä biisissä jäi häiritsee lievä tasa paksuus, joka johtuu kai tuosta muuttumattomasta kitarakompista. Tää taitaa olla ensimmäinen biisi sulta missä kitarasoolo mun mielestä kuuluu tunnelmaan eikä ole niin sanotusti turha.

Ah, P.M Kostiainen Project tarjoaa aina yhtä taiteellisia pläjäyksiä.

Tässä on jotain Tuomari Nurmion henkeä, tai ainakin minun päähäni tämä loihtii vähän samanlaista tunnelmaa kuin Dumarin jotkin kappaleet. Soundimaailmakin - poislukien nyt laulusoundi - on samalta suunnalta.

Mielenkiintoista musiikkia. Ja jännät sanat. Mystistä menoa toden totta.