Tässä on kyllä meininkiä! Soitto toimii hyvin ja sanoitukset ovat kyllä osuvat.

Ihan mukavaa rimputustahan tämä on. Vähän ääntä voisi kyllä kovemmalle laittaa.

En tiedä oliko tarkoituksellista, että säkeistön kitarariffi toi väkisinkin mieleen Nirvanan Pollyn osittain myös tarkoituksella valittua kökköä kitarasoundia myöten. Jos oli, niin tämä hieno ja tyylitietoinen kumarrus Seattlen suuntaan, muuten ei kovin merkittävä kappale rock-historiaa.

En osaa muuta sanoa että kuin ihan suht jees. Kyllä hetkeksi jäisin kuuntelemaan jos kadulla rämpyttelisit.

Kyllähän tässä jotain tarttuvaa oli, outoa...

Raakaa fiilistä, joka tulee karusti kuulijan iholla. Pelkistetty toteutus rosoisen laulun kanssa sopii kokonaisuuteen.
Biisi itsessään on hyvin hiomaton, mutta tässä taitaa sanat ja yksinkertainen selkeä viesti ja fiilis olla pääasioita.
Soolo on sen verran simppeli, että sen voisi jättää pois eikä biisistä puuttuisi mitään.
Vaikka tämä on yksinkertainen veto, funtsisin biisin rakennetta, melodiaa ja sovitusta vielä uudestaan. Muutama klishee pois, hieman lisää dynamiikkaa ja ehkä pikkusen viilausta toteutukseen niin tämä olisi iskevämpi kokonaisuus.
Nykymuodossaankin toimii kuitenkin hyvänä kansalaisen protestilauluna.

Paremmalla teknisellä toteutuksella ja bändin kera vois toimii. Ei auta naamapalmuilu.

Vaikka yleensä olen persoonallisten lauluäänien ystävä, tässä kappaleessa en tykännyt äänestä. Ihan kuin raspiäänellä yritettäisi korvata melodian köyhyyttä. Myöskin lisää tarkkuutta soisin soittoon vaikka onkin "rämpytelmä", se ei ole koskaan pahitteeksi

Nirvana tulee kovasti mieleen riffittelystä. Ei oikein mielestäni toimi tuo säkeistön kitaran ja laulun samantapaisesti menevä melodiakulku, joku koukku tästä muutenkin puuttuu mitä Kostiaisella on yleensä keitossaan..

Akustista punkkia, hyvin pelkistetty linja. Persoonallinen laulutulkinta. Joku kevyt perkussiolinja vaikkas tampuriini kävis tunnelmaan.

Eipä tästä taida saada mitään sanottavaa irti. Kovin tavanomaista grungeilua. Ei järin hyvin soitettua, laulettua tai sävellettyä. Näitä on kyllä mukava tehdä tälläisiä, mutta ei näistä kuulija oikein paljoa saa irti. Valitettavasti.

Biisi itsessään on aika kiva. Lauluäänen rosoisuudessa on jotain hienoa.

Kitaran ja laulun äänenlaatu on tosin asteen verran tunkkainen, joten se häiritsee kokonaisuutta. Hyvä tuotos siitä huolimatta!

No juu. Tuli mieleen Nirvanan Polly. Sen levyn tahdissa teiniangstini kokeneena diggailin kyllä tätäkin. Aito meininki jotenkin.

Karua meininkiä. Pelkistetty ja raaka saundimaailma sinänsä sopii tällaiseen.

Aika tumma kitarasaundi, (ei kovin kirkkaita sointuja). Ja muutenkin vähän tällaista maan alta tulevaa musaa. Mielestäni saisi olla koko bändi taustalla (basso ja ehkä koskettimet) niin toisi kirkkautta ja potkua soundiin.

Kitarassa hauskan kuuloinen soundi, mutta laulu ei kauheasti inspiroi. Jää vähän mitäänsanomattomaksi, vaikka alku meinasi luvata jotain hyvää. Kitarasoolokaan ei pelasta.

Nirvana =) Mutta tuollahan lukikin grungehtava.
Jotenkin kivasti alkuaikojen apis tulee mieleen.

Yllättävän hyvän kuuloinen tuo kitara kännykällä äänitetyksi. Kertosäkeen laulumelodiaan olisi voinut ehkä kokeilla hakea hieman erilaista melodiaa, eikä vain seurata orjallisesti sointujen perussäveltä.

Komppikitaran soundihan vallan loistava mutta sooloon oisin ite vielä panostanu enemmän. Lauluun olisin kaivannu jonkinlaisia variaatioita, turhan ykstoikkoseks käy. Ehkä myös korkeemmalta niin saisi ehkä ääneen vähä enemmän soivuutta?

- Jukka

Erinomainen skustinen grunge kappele
jossa oli loppupuolella perkuleen hyvä soolo, joka olisi voinut olla pidempi.

Hyvät saant, mutta hieman yksipuolinen biisi. Jotain lisää tarvittaisiin, lisää panostusta, jotta jaksaisi kuunnella uudestaan.

Seuraavaksi sitten nostetaan laitteiston tasoa!

Heti introsta tulee eräs Nirvana mieleen :D Jännä että kitara kuulostaa noinkin hyvältä vaikka äänitetty kännykällä! Voisi kyllä toimia paremmin paremmalla miksauksella.

Kuuntelin tätä pitäen mielessäni tuon artistikuvauksen kohdan "karuja demoja" -varoituksen ja yritin löytää hyvät puolet tästä tekeleestä. Ihan liikaa kuitenkin häiritsi tuo kitararämpytyksen kehnous (ei siis pelkästään äänenlaatu). Ehkä en yksinkertaisesti kuulu lainkaan kohderyhmään. Ainakin tällaisella mies ja kitara -yhdistelmällä tämä on aivan liian monotonista eikä lyriikkakaan pahemmin säväytä.

Tämänhän voisi vetää sähköisesti vaikkapa Nirvanan tyyliin. Ainekset siihen ovat kasassa hyvinkin.

"Rämpytystä taasen. Komppikitara on nauhoitettu kännykällä ja päishään.."
Ja sen kyllä huomaa :D

kova meno, hommaisit kunnon mikin ja vähän laulu treeniä (:

Voisko sävellajia nostaa pykälän pari, niin ei tarvii niin matalalta öristä? Toimiihan tuo kertsi paremmin kyllä sen osalta. Ihan jees ralli, ei vaan hajuakaan mitä on naamapalmuilu, joten koen itseni ulkopuoliseksi.

Kännykkä-äänitys päihtyneenä antaa tälle teelmälle hieman arveluttavat lähtökohdat, mutta yllättävän hyvälaatuiseksi saatu kuitenkin. Itse biisin sanomasta ei ole mitään hajua, jonkinlainen Suomi-melankolia sieltä paistaa läpi kun ollaan kännissä ja kaikki on vituillaan ja voi voi. Laadusta pisteet, mikä ei ole kovin paljon sanottu.

Voihan vittu :D eihän tässä enää tiedä mitä sanoa... :D:D

Heh heh hauska nimi kipaleella jo valmiiksi. Akustinen on ok, mut laulusoundiin hakisin hieman melodisemman otteen eli raspia pois. Tuo soolonpätkä sinänsä hauska soundillisesti. Viihdyttävän hauskaa tämä naamapalmuilu, joka ei ihan 100% auennut.

Persoonallinen veto ja hauska ääni hepulla! Eikä ollut liikaa tilutusta soolossa...:)

Hyvä kännipiisi! Äänessä mukavasti räkää ja kitarakin räpeltää hauskasti. Hyvä soolomelodia.

Tuleepa Kostiaista taajaan vastaan kommenttiringissä. Tällä kertaa suomeksi tosin.

Uskomattoman hyvä soundi tuossa komppikitarassa jos on kännykällä nauhoitettu. Loistava ilmaus: "ei auta naamapalmuilu".

heti alkuun, loistava biisn nimi! :)
Muuten jäi jotenkin oudoksi... ei tuntunut vakavalta muuta huumoriksikaan ei toiminut ainakaan minulle...
Mut saundit on minusta iha mageet, paitsi tuohon pieneen sooloon ois voinu ladata ison saundin. :)

Hyvinhän tuo kompittelu tuntuisi jopa noin päishäänkin kulkevan. Sanoituksissa on sanomaa

sointukierto toi mieleen nirvanan ja se ei tietenkään ole ikinä mitenkään huono asia. "laulu" on kovin epävireistä. Mut Nirvana!

Aika hyvät soundit kännykällä nauhoitetuksi mielestäni. Simppelihän tämä on, mutta se on tietysti tarkoituskin. Sopii maanantaiaamuun.

Siehän olet luova kaveri. Nää P.M.K. Project hommat kuulostaa paremmala just kun kuuntelee kokonaisuuttena, elikästä ainakin useamman kappaleen putkeen. Siisti biisi ja hyvät sanat. Sun ääni on ainakin erottuva, ja sehän on aina hyvä

Joskus pelkistetty musiikki akustisesti on riittävä.Biisissä ei ole yritetty liikoja.Tunnelma on kuin kuvassa.Jossain kaukana rannalla.

Vähän purkkimainen saundi. Laulu ei toimi. Toteutuksessa hiomista.

Tarkkuutta kaipais tosiaan, mutta toi laulu toimi musta hyvin! Ja lempee soolo!

Aikas punkhenkistä meininkiä. Vähän ainakin.

Tästäkin jää vähän sellainen vaikutelma, että tämä on jonkinlainen demoaste tulevasta biisistä. Jos tässä olisi enemmän soittimia niin varmaan oltaisiin ihan eri tasolla. Toisaalta nyt tässä on vähän sellainen protestilaulumeininki, joka varmaan katoaisi viimeistellymmän lopputuloksen myötä.

Tempo olisi minun mielestä voinut olla vähän kovempi. Tällä temmolla biisi kuulostaa vähän laiskalta. Ja kovemmalla temmolla saisi varmaan vielä enemmän meininkiä.

Soitossa ja laulussa ei ole mitenkään mitään vikaa. Kitarariffit ovat kivoja ja ovat tekijänsä kuuloisia. Laulu voisi ehkä mennä vähän paremmin välillä, mutta pieni epävireisyys ei tässä biisissä kyllä kovasti edes haittaa.

Ihan hyvin toimii toi raaka saundi kappaleessa. Kitara soolo alkoi lupaavasti mutta loppui kesken.

Ihan kelpo rämpytys :)

Ei valittamista... loppuun asti kuunteli :D

Kännykkänauhoituksine kaikkineen jotenkin hieman punk, tavalla tai toisella. Laulut olisi saaneet olla hieman enemmän pinnassa. Varsin lo-fi yleisote sopii mielestäni tämän biisin fiilikseen ja sanoituksiin.

kostiamaista menoa,hienoa että olet löytänyt oman tyylisuunnan,skepat toimii panostaisin tohon laulukalustoon vielä vähän,hyvä meno kyllä on.

Epävireyksiä kuulostaisi olevan kitarassa. Laulutkin vähän hakevat oikeaa nuottia. Harjoitus tekee mestarin.

Nirvanan Pollya kuunneltu. Sanoja vaikea seurata kun äänentaso heiluu, kappaleen sanomakin jäi vähän auki.

Diggaan soundista. Ei turhan tuotettu, vaan tekemisen jälki kuuluu. Tulee mieleen ajat kun itse äänitti punkkia c-kasetille.

Hyvin kyllä tallentunut kitara purkkiin kännykällä. NIrvanaahan tässä aika rajusti lainaillaan noiden kitarakulkujen suhteen. Muutenkaan ei hulluna tarjoa mitään uutta musiikkimaailmalle tämä viisu.

Sinänsä hauska sanaleikki toi naamapalmuilu.

Hauska ralli, rosoisella attitudella vedetty. Aina löytyy parannettavaa, mutta hedonistina on helmpompaa keskittyä nauttimaan ennemmin kuin tuomitsemaan. :)

Vähän sellaisella rosoisella Nirvanan tyyppisellä fiiliksellä menee. Tähän kaipaisi lisää dynamiikkaa niin irtoaisi tuo kertosäkeistö vielä paremmin säkeistöstä. Muuten kyllä toimivaa rämpäytystä.

On kyl aika ronskisti parempi kännykkä-äänitys akkarin suhteen kuin mulla koskaan.

Täs alkaa soundit olemaan jo aika hifit verrattuna mitä aikaisemmin on ollut tarjolla. Skitta"soolo" oli kyl aika out-of-place.

Soitossa oli snadistu hapuilua, mutta eipä se pahemmin haitannut.

Sanoista en oikein löytänyt sitä punaista lankaa. Jokaisesta säkeistä ja kertsistä kyllä löysin, mutta en kokonaisuudesta.

Biisinä tää on kuitenkin oikein johdonmukainen. Ehkä snadisti jotain sovituspuolen kikkaa tää kaipais. Esim akkarin svengin muuttaminen tai jtn.

tämmönenhä tämä... ruffi ja ruggedi. ihan hyvä omalla asenteella.

Melko hifi äänenlaatu. Melodiasäveltäminen on jotenkin Black Sabbath - henkistä, en tiedä nimitystä. Peitsamolainen vieno naivismi sovituksellisesti on hurmaava ratkaisu, kitarasoolo kruunaa kaiken. Teknisesti, siis sekä äänitys- että sävellys-, kovin biisisi. Nyt LP täyteen vastaavia lyhyitä repäisyjä. Mielenkiintoista olisi jatkossa kuulla lisää melodioita, jotka eivät seuraa sointukulkua myös kertosäkeissä.

Vokaalit on miehekkäämmät, tai miksattu/laulettu osammaksi kokonaisuutta ku aikasemmi. "naamapalmuilu" :D:D... mie vittu tykkään siitä kun on tehty tyhmästä internet memestä (luullakseni) vakava biisi. Biisi on sen verran jylhä että siinä jää memet toiseksi. Mie vanhana star trek-TNG fanina laitan tähä Jean-Lucin kuvan: http://fc01.deviantart... jää kummittelemaan vielä kuuntelun jälkeen ja tuli taas palattua refereoimaan että mitäs tossa sanottiinkaan.

Intro/a-säkeistön riffistä tulee Nirvanan Polly-mielee. Ihan ok-biisi. Ei mitää huonoa eikä mahtavaa. Lyriikkaan vois vähän parannella.

Ihan kelvollinen kappale musiikillisesti, ei vain ole minun makuuni. Valittu aihe on tosin hauska ja omaperäinen, siitä plussaa.

Ihan jees rämpytys. Hieman tää kitara/mies yhdistelmä vaan tarvis jotain muutakin lisäksi.

Nyt kyllä käydään vähän Kurt-sedän jäämistöstä lainaamassa Polly-biisin sointukiertoa A-osan osalta.

Muuten biisissä on jo ainakin meitille tuttua Kostiais-tuntua kuultavissa eli karheaa trubadurismia punkilla otella, protestilauluhenkeä nääs!

Nooo...onhan tässä jotain omaa kai. Uusiks nauhottaa kitarat ja keskittyy rytmin sulavuuteen niin ehkä siitä jotain sais.

Täs on iha hyvää tekemisen meininkiä! Eipä oo sun kappaleet koskaan pettäneet!

Ihan hieno toi riffi joka tossa kiertää käytännös koko biisin. Jokseenkin kompuroivan kuulonen mutta eipä se hirveesti menoa haittaa. Ihan jees kuulonen akustinen veto. Biisin nimi on ainakin tiukka!

toi riffi jää soimaan päähän, sanat on kyllä vähän sekavat mut ainakin viihdyttävät, tätä vois tulla vaikka uuestaanki kuunteleen, siitä