Tässä mennään rajojen tuolle puolen johonkin Bardomaisiin maailmoihin. Ehkäpä juuri sinne välitilaan. Mikään ei ole tuttua, vaan uutta ja erikoista.

mieli kiertää kehää, kallon puolelta toiselle zuiip, zuiip, whap, , osuen välillä kireisiin hermoihin jotka soinnahtelevat pling, pling, pling... etsii reittiä taustalla kuuluvan linnun liverryksen luo jossa voisi rauhoittua. mutta ei löydy aukkoa, kehän kiertäminen jatkuu, jatkuu, ympäri, ympäri ........

Tasapainoelimeni ei osaa sanoa tähän mittään, koska se kaatui kahden minuutin jälkeen. Voisin jopa väittää, että pikkasen tekijällä on nyt päässä humissut. No pistetään siitepölyn piikkiin. Piinaavaa myllerrystä, mutta epäilen sitä myöskin tahalliseksi provosoinniksi:)