Paska haisee jä kärpäset tukkii suuhun ja silmiin, Tekisi mieli mennä pois, mutta joka puolella on vain tätä samaa. Pimeydestä ei pääse irti.

Kallokellarin asukit ovat kevääntultua lähteneet pihamaalle ulkoilemaan... Rumpu ja mandoliini on otettu matkaan ja alettu soittaan shamaanifolkkia...Tuuli kulkee vinkuen läpi kallojen ja varekset raakkuvat kuorona.......loitsut on tällä kertaa jätetty pimeään kellariin....pirteää ja auringoista kevätfiilistä Kallokellarin persoonalliseen tapaan tuotettuna

Kallokellarin valtiatar on ottanut tekniikan vaikuttavasti haltuunsa, erityisesti varikset kieppuivat ja kaartelivat suorastaan suggeroivasti, ja maaginen maniska loihti äänimaisemaan temppelimäisen neofolk-kontekstin. Upeata työtä, ja ah niin persoonallista ja luovaa!

Je, pääsinpähän kuuntelemaan! Hyvä biisi, mutta onko tuo tosiaan mandoliini? Kyllä tästä monenlaisia kuvia päähän syntyy.

Monipolvinen teos, jossa madndoliini, rumpu ja varikset käyvät dialogia tasapainoa etsien. Taustalla käyvät sitten vierailemassa korvia hivelevä kello ja askleet märällä kadulla. Tuli mieleen hiljentyminen, kun pitäsi olla hiljaa aloillaan niin mieleen tulvii kaiken maailman ajatukset ja mielikuvat. hyvä teos mielessä käyvästä kuhinasta.

Oonko mie IntIassa vai karjalassa? Ei olen kallokellarisssa teatraalisessa sellaisessa. Primitive Kallokellari.

no niin jassukka valtaa uusia alueita, maisemakuvia maalaa hän maniskalla säestäen lintu kuoroa. maaginen rumpu tuo tunelmaa!

Kallokellarin syövereistä nousee jälleen vahvoja äänimaisemia. Kielisoitin viitannee Intiaan, samoin kuin kilahtava kello taustalla.

Ainoastaan varikset eivät oikein istu intialaisen temppelin ilmapiiriin, mutta tämähän kuvastaa selvästi, että jotain itämaista on tuotu tänne kotisuomeen, jolloin noitarumpu ja varikset puolustavat paikkaansa - sekä antavat kuvan kerrostalon tai kommuunin sisäpihalla soittavista oranssikaapuisista muusikoista, jotka mielummin lämpimänä kesäpäivänä luovat äänimaisemaa kuin taistelevat kvarttaalitalouden oravanpyörässä.
(ainakin mielikuvitus pääsi vapaaseen liitoon kappaletta kuunnellessa, luovuuteen kannustava teos siis ;-) )

Good Morning.

Tässä on todella hienoa tunnelmaa. Intiaan tämä minut kuljettaa jostain syystä. Maniskan saundi on aina tyylikäs, hyvin olet saanut persoonallista saundia irti tästä kieleisoittimesta.

Blind birds in mandolinissa on special fiilis läsnä.
Good work.

Tämä on vastakohta ihmenelosten Paulin Blackbird kappaleelle, jota hän tulkitsi nuorille naispuolisillefaneilleen hotellihuoneensa parvekkeelta. Mutta se mikä on tärkeintä tässä teoksessa ja blackbirdissä on se sama äärimmäisen vankka TUNNELATAUS.

Varis (Corvus corone) on yksi lempilintuni. Joku
on saattanut huomata lukkarinrakkauteni myös sukulaiseensa, Korppiin (Corvus corax) mutta lemmikkinä minulla oli aikoinaan juuri varis nimeltänsä Jaakko. Opetin kaverin mm. lentämään.
Tässä teoksessa on kohdallani vahva henkilökohtainen takautuma aikaan, jolloin tututstuin kielisoittimiin ja Jaakko kannusti minua pihapuun oksalta. Näin tämä minulle aukesi.

Eihän tämä välttämättä mene Intiaan asti. Afrikkalainen sormipiano on saundillisesti lähempänä tätä rytmiikkaa ja saundimaailmaa. Mutta kyllä on iso mandoliini, senverran laajat ja kaikuisat ovat varisten kertomukset!

Jaahas, soitinvalikoima on laajentunut yhdellä mandoliinilla ja usealla variksella. Hallittu kaaos on mielestäni hyvä termi kuvaamaan tätä hengentuotetta.

Upeaa tunnelmointia toisesta ulottuvuudesta. juhannusrapula painaa vielä ja tämä on parasta lääkettä tähän vaivaan=D kiitos Kissalle iso!