Aikamoista törmäilyä. Pimeessä mennään ja asioita sattuu ja tapahtuu. Käsittämättömyyksiä höpäjävä sensuelli ääni houkutaa mukaan matkalle jonne ei ehkä kannattaisi lähteä.

Täysin pöhköä menoa!

Miksi tämä tuntuu?

tunnelma on tallella kyllä,ei niin pelottavaa kun laittaa silmät kiinni nimittäin sivun kuvaa ei suositella heikkohermoisille.äänimaailma on loistavan mielenkiintoinen!

Voihan tuolta ilonkin huokauksia kuulla....
Näille ääniteoksille kuvittaa mieli kaikenlaisia huoneita. Tämä ei kyllä ollut ihan kellarista tämä. Aurinkoinen kattokerroksen huoneisto on tämä. Joskin lievästi pölyinen. Ja se vanha viisas papukaija roikkuu häkissään ja ihmettelee emäntänsä kevättä.

En voi sanoa mitään..Olen sanaton, fyysisesti..Pisti hiljaseks..

Ei ainakaan afrikkalaista ole, tai ainakaan itseni tuntemaa..

Synnytti inspiraatiota kyllä..

Anteeksi kovin, ku on kestäny tämä kommentointi. Mulla katsos on muutakin elämää kuin mikseri ;) heh.

Itse asiaan.
Mukava tuo tausta. Yhtä hämärä ku aina ennenkin! Tunnistaa tekijän vaikka unissaan ja kolomen romillen humalassa.

Hyvä tunnelma koko kappaleen ajan ja ku loppuu niin tuumaa että mitä hittoa, tämäkö loppu jo?

Ja pisteet on

Hyvä rytmi ja tunnelma, luulen että toisessa aurinkokunnassa tämä on valtavirtamusiikkia.

Tämä on selvästi seuraavan Muumielokuvan soundtrackilla PikkuMyyn teema. No voi helvata. Nyt jumiuduin täysin tuohon muumiajatukseen. PikkuMyyn pyykkipäivä, Pikkumyyn äiti onkin se noita sieltä vuorelta ja hetkinen, silloinhan Aliisa on sen sisko. Poikki! Kuuntelen uudelleen ja otan uuden lähestymistavan. Kyllä tässä voi olla kysymys myöskin melkoisen kokoisista patoutumista ja niiden purkamisesta. Syvät huokaukset viittaavat toisaalta siihen, että miehestä tässä lopulta on kyse. Tai jos sittenkin pitäydyn tuossa PikkuMyy- ajatuksessa.

varsin teatraalinen esitys , jotenkin tuli mieleen japanilainen teatteri...

hmm....elämän siivousta, aatokset, muistot, järjestykseen...., iloiset, suruiset, pelottavat, monenmoiset elonvaiheet kieppuvat ajatuksissa sinkoillen kallon reunasta toiseen...rumpu lyö taustalla tahtia vaihdellen tempoa, seuraten sydämen sykettä joka reagoi muistojen herättämiin tunteisiin

Kuten kaikki kunnon etnohaahuilu, on myös tämä biisi oikella tavalla pelottava, sillä tässä joutuu kohtaamaan peloista suurimman -- toiseuden. Sen edessä monilla menee jauhot suuhun, mutta rohkeimmat palkitaan kovilla elämyksillä.

Iso kiitos häpeilemättömästä stereopanorointien käytöstä. Jos ja kun aletaan pelata pingistä stereokuvassa, niin silloin kannattaa mielestäni aina mennä reippaasti överiksi. Kuulokkeilla kuunnellessa syntyykin mukavan eksklusiivinen tunnelma -- on yksien äänien kanssa.

Jotenkin riivattua? Leffamusaa onko Coppola ottanut yhteyttä?
Alitajuntaan tarjoilee tämä tarjotin.

Jotenkin riivattua? Leffamusaa onko Coppola ottanut yhteyttä?
Alitajuntaan tarjoilee tämä tarjotin.

Huoleton pyykkkäri-tyttö touhuaa elämänsä pesutuvassa jälkiä ja tahroja
liotellen ja ajatuksiensa pesukonetta pyöritellen. Kuoren sisältä, pinta-kuoren vetskarin alta pulpahtavat niin ilot, surut, kiihkot kuin pelotkin. Laita linkous päälle, tyttö!

Voi herttileidi sentään mikä äänimaailma,näitä kun kuuntelee niin ei koskaan tiedä mitä seuraavaksi tulee.Aivan mahtavaa työskentelyä,kyllä Jassu taitaa nää jutut se on jämpti niin:)))))

Olet luonut ainutlaatuista tunnelmaa. Ambienttia sanan varsinaisessa merkityksessään. Se mikä tekee näistä sun tekeleistä mielenkiintoisia on se fakta että sulla ei ole rajoja. Menet täysin sinne minne menet, taiteellisesti ainakin, sen mitä minä tiedän.

Toisaalta kauhua, toisaalta jotain täysin päinvastaista.

L

Ei voi suositella.. kenellekkään.. waste of time

Suorastaan raikkaan aamutuulenlailla tämä biisi tulvahtaa korvilleni. Sellainen luonnollisen kaunis rytmiikkaa (nuotiorumpu). Biisi oli suorastaan loistavaa tausta musisointia, kuitenkaan olematta ns. hissimusaa. Kiitokset mukavasta kuuntelunautinnosta..