Yet Another Autoscrolling LevelIvan Dolowitz |
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
9
|
Fillari 07.04.2009 Kirjoittelin jo kommentin, muttas e taisi kadota jonnekin. no anyway, sistin kuulosta. Odottelisin innolla että tekisit uusia piisejä, joissa yhdistyy kunnon korkae mahtipontinen ja vinkuva soolokitara ja laulu tähän miksattuna. Jos tollasta proggista tulee haluan ehdottomasti kuulla. Hyvä on tämäkin - jatka vain samaan mallin. Ps ei mene genreen, mutta jos ehdit käyhän kuuntelemassa settiäni. |
0
+1
+2
|
|
|
10
|
-annu- 31.07.2008 Jehna. Sain sitten viimeinkin jäsennettyä tämän kappaleen muodon. A-osassa kunniamaininnan ansaitsevat ihanat taustasoinnut. Seuraava osa esittelee varsin mehevää, pyöreää saundia sekä kulmikasta rytmiä. C-osa on ilmeinen kertsi ja tästä osasta biisiä pidän kaikkein eniten. Erityishuomion kertsissä saavat hienot bendaukset ylös ja alas. Pienen sankarillisen, mutta veikeän välikkeen jälkeen D-osassa esiintyvä melodia kulkee hienosti stemmoissa. Kertsin toisto toteutetaan hienosti pienellä varioinnilla ja viimeisessä erilaisessa osuudessa E pelataan hilpeyden ja vakavuuden, sekä ailahtelevuuden ja tasaisuuden vastapareilla. Lopussa seuraa ansiokas paluu alun maisemiin. Ivan on siis jälleen onnistunut tekemään biisin, jota kuullakseni olisin valmis pelaamaan vaikka sitä tankkipeliä, jossa ammutaan aivan kohtuuttoman pieniä vihollisia kohtuuttoman suurella alustalla. |
|
||
Disintegr8 24.07.2008 Onnea Ensiolle! :) Mukavasti rokkailee, kaikenlaiset SID-aallot sahoista sineihin suhisevat korvissa mukavasti ruudun scrollatessa ja introrevittelyjen jälkeen tulevat tiluosuudet ovat erinomaiset. Kaikkiaan hyvät soundit ja melko progressiiviset melodiat luovat perinteisen menevää ivandolowitzmaista fiilistä joka kolahtelee pääkopassa mureasti, jälleen kerran. Tämä kun säestäisi vaikka jotain hankalaa shmuppia niin ei nakertelisi juurikaan pelata tasoa uudestaan läpi. Hienoa! |
|
|||
K.Mikko Beny 28.11.2008 Heti alusta lähtien alkaa potkia! Tiukka rumpukomppi naputtaa tunnelman heti kattoon. Sen jälkeen päästään hieman herkempiin tunnelmiin, jotka päättyvät hämärään rytmikikkaan. Nyt meni hipiltä hieman yli. Todella rehellistä pelimeininkiä kuitenkin, vaikka pari liian monimutkaista kikkaa meikäläisen makuun. Soundit ovat puhdasta muovia, eli todella jees! Sävellyksenäkin hieno kaikinpuolin, jopa kunnianhimoinen. Hieno hatunnosto tämä on Nintendon leivissä työskenellyille japsimuusikoille. |
|
|||