Kitarasoolokin löytyi...

Biisi numero 2 eli hiukan muunneltu versio numero yhdestä.

Tämä tyyli ei nyt oikein kuljeta, vaikka solisti vetää kuin stay-upeja ylöspäin, siis hilaa biisiä muaknaan, mutta näitä on, voi näitä on...

Tällä naisen äänellä, näillä musiikillisilla taidoilla toivoisin jotain korpikuusen kyynelikanavaa auki, huutoa männikössä, uhkeaa musiikkia kera susien ulvonnan. Sorsat jätän kaupunkilaisille ruokittavaksi.

Kaikin puolin tyylikästä, mutta hengetöntä, biisi on putsattu niin siivoksi, ettei ole hiukkastakaan jota puhaltaa tuuleen ja seurata sen leijailua.

Ei nouse biisi sfääreihin, vaan pakenee kohti ensimmäistä avointa radiokanavaa.

Jälleen hieno sävellys ja sanat.
Miksaus hieman häiritsevästi keskiäänivoittoinen; sopisi paremmin genrelle basso/diskattikorostus.
Pizzicato kipittää kivasti antaen lisää vauhtia.
Hyvä kertsi!

Laulajalla tässä homma paremmin lapasessa - toinen ääni voisi tosin olla taaempana.

Kyllä tää rytmigroove on tosi hyvä täs teidän bändissä. Taitava rumpali ennenkaikkea. Tuo piccato toimii myös hyvin tuossa. Komea soolo. Laulu on tässä myös parempi kuin tuossa toisessa kun on myös bäkkäri vocalsia. Ja tässä kuulee paremmin äänenkin. Loppu pikkuisen ehkä tiukempi lopetus kun lässähtää ehkä hieman. Mutta silti annan 10.